Myös sisäiset pakolaiset ja talouden heikkeneminen lisäävät israelilaisten toiveita sodan päättymisestä. Pääministeri Netanjahua arvostellaan avoimesti, mutta ratkaisun viipymisestä huolimatta häntä ei ole hylätty.
Israelin armeija on löytänyt kuuden israelilaispanttivangin ruumiit Gazan kaistan eteläosasta. Armeijan mukaan Rafahin alueelta maanalaisesta tunnelista eilen löydetyt panttivangit on tunnistettu.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vahvisti myöhemmin, että yksi löydetyistä, 23-vuotias mies, oli kaksoiskansalainen, ja hänellä oli myös Yhdysvaltain kansalaisuus.
Israelin puolustusvoimien tiedottajan mukaan panttivangit oli surmattu raa'asti vain hetkeä ennen kuin israelilaisjoukot löysivät heidät tunnelista.
Sunnuntaina siepattujen perheet ja monet muut israelilaiset ovat protestoineet ja vaatineet hallitukselta nopeampia toimia siepattujen vapauttamiseksi.
– Olemme hyvin surullisia ja hyvin vihaisia hallituksellemme, joka välittää vain omasta asemastaan, sanoo Yair Moses, jonka isä on edelleen Hamasin panttivankina.
– Sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo kauan sitten, ja nämä ihmiset, kuten monet muutkin, olisi varmasti voitu pelastaa. Tämä hallitus välittää vain itsestään eikä välitä panttivangeista, perheistä tai Israelin kansasta, joka haluaa kaikkien siepattujen tulevan takaisin ja palata normaaliin elämään.
Lakolla painostetaan sopimukseen
Israelissa alkaa maanantaina lakko, jolla vaaditaan hallitusta saamaan aikaan sopimus panttivankien vapauttamiseksi. Israelin vaikutusvaltainen Histadrut-ammattiliitto ilmoitti aloittavansa lakon vastauksena omaisten pyyntöihin.
– Olen tullut siihen lopputulokseen, että vain meidän ravistelumme voi vaikuttaa niihin, jotka ravistelua tarvitsevat, Histadrutin puheenjohtaja Arnon bar David sanoi.
Osana lakkoa esimerkiksi maan suurimman lentokentän Ben Gurionin liikenne pysähtyy.
Perheet toivovat tulitaukoa ja neuvotteluja
Sodalla on tapana yhdistää kansaa johtajiensa tueksi, eikä Israel ole tästä poikkeus. Hamasin terrorihyökkäyksestä alkaneen Gazan sodan jatkuttua pian vuoden on maassa kuitenkin monenlaisia paineita saada taistelut loppumaan tai ainakin laantumaan – sekä välttää mahdollinen laajamittaisempi sota Lähi-idässä.
Suomen suurlähettiläänä Tel Avivissa vajaan vuoden toimineen Nina Nordströmin mukaan israelilaisten selvästi merkittävin peruste pääministeri Benjamin Netanjahun arvosteluun on tämän epäonnistuminen kaikkien Hamasin ottamien panttivankien vapauttamisessa.
Noin 250 siepatusta reilut sata on edelleen vankeudessa, tosin heistä vajaat 40 on israelilaistietojen mukaan jo kuollut. Siepattujen perheet ja näiden tukijat järjestävät Israelissa edelleen jatkuvasti mielenosoituksia.
Nordströmin mukaan niissä toivotaan ensi sijassa tulitaukoa tai jonkinlaista sopimusta vankien kohtalosta, ei niinkään sotatoimien kiihdyttämistä Hamasia vastaan. Tämä on ymmärrettävää, koska tähän mennessä vangeista yli sata on päässyt vapauteen nimenomaan neuvottelujen kautta, vain alle 10 asevoimien vapauttamina.
Sotaan lähtijät näkyvät työvoimapulana
Toinen suuri sisäpoliittinen keskusteluaihe on Nordströmin mukaan sotaa tai sen uhkaa kodeistaan pakenemaan joutuneet. Suurin osa heistä, yli 60 000, on lähtenyt evakkoon pohjoisesta läheltä Libanonin rajaa, missä uhkana on Iranin tukema äärijärjestö Hizbollah.
– Kun siihen lisätään Gazan lähistön kibbutseilta kodittomiksi jääneet, kokonaismäärä on toistasataatuhatta. Israelissa ei ole koskaan aiemmin ollut sisäistä pakolaisuutta, mutta nyt sitä on, Nordström kertoi STT:n haastattelussa keskiviikkona Helsingissä.
Paineita sodan lopettamiseen tulee myös talouden suunnasta. Israelin keskuspankki ennusti aiemmin tälle vuodelle kolmen prosentin kasvua, nyt ennuste on puolitettu 1,5 prosenttiin – ja sekin toteutuu vain siinä tapauksessa, että sota loppuu tänä vuonna. Jos näin ei käy, ekonomistit ennustavat yhä vaikeampia aikoja,
– Vielä keväällä Israelissa ihmeteltiin, miten hyvin talous on selvinnyt sodasta. Mutta nyt on alkanut tulla analyysiä tilanteen heikkenemisestä, Nordström sanoo.
Hänen mukaansa tilanne näkyy muun muassa akuuttina työvoimapulana.
– Kun esimerkiksi teknologiafirmoista on kutsuttuna ihmisiä sotatehtäviin, niin tietenkin se näkyy yrityksissä, Nordström sanoo.
Oma lukunsa on turismin kuihtuminen matkailijoiden ja lentoyhtiöiden karttaessa aluetta.
"Turvahuoneissa on aikaa vietetty"
Israelilaisten taloudelliset ja inhimilliset ongelmat tietysti kalpenevat Gazan alueen asukkaiden tilanteen rinnalla. Nordströmin mukaan vaikutelma jokapäiväisestä elämästä Israelissa onkin se, että yhteiskunta toimii yhä vahvasti ja täysillä.
– Israel on hyvin, hyvin resilientti (kestävä), lähettiläs kuvailee.
Turvahuoneeseen pakeneminen on silti tullut tutuksi myös Suomen suurlähetystön väelle pilvenpiirtäjän yläkerroksissa Tel Avivissa sekä tietysti myös kunkin omassa kodissa.
– Turvahuoneissa on kyllä tullut vietettyä aikaa, Nordström toteaa.
Rakettitulitus ja ilmahälytykset ovat sodan edetessä harventuneet, mutta vielä pari viikkoa sitten suurlähetystölle kuului, kun Hamasin raketti iskeytyi lähistöllä mereen. Ilmasta tulevien iskujen tilalle on nyt Nordströmin mukaan noussut huoli paluusta perinteisempien terrori-iskujen aikaan.
Hamasin johtajistoon kuuluva Khaled Mashaal kehottikin muutama päivä sitten palestiinalaisia jälleen itsemurhaiskuihin Israelia vastaan.
Vihollisjohtajien salamurhista pisteitä
Mutta onko Netanjahulla ja nykyhallituksen tavalla käydä Gazan sotaa enemmistön tuki? Nordströmin mukaan kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä Israelin politiikka on hyvin henkilökeskeistä ja paljon riippuu siitä, miten mielipidemittausten kysymykset asetetaan.
Kyselyiden perusteella voi kuitenkin todeta sen, että Netanjahun ja hallituksen suosio romahtivat Hamasin hyökkäystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana.
Viime huhtikuusta lähtien suosio on toipunut ja Netanjahun likud-puolue on nyt hyvin niukasti kyselyiden kärjessä, yhtä niukasti kuin Netanjahu itse suosituimpana nimenä pääministeriksi. Koko nykyhallitus tosin jäisi vaille enemmistöä parlamentissa, knessetissä.
3:41
Haaretz-lehden mukaan tilanne on ristiriitainen, sillä kyselyissä hyvin selvä enemmistö israelilaisesta pitää turvallisuustilannetta huonona ja haluaisi panttivankien vapauttamiseksi tulitauon, josta Netanjahu ei vaikuta olevan erityisen halukas sopimaan Hamasin kanssa.
Yksi selitys Netanjahun suosion pysymisenä melko hyvänä voivat Haaretzin mukaan olla iskut Iranin vallankumouskaartin, Hizbollahin ja Hamasin johtohahmoja vastaan sekä näistä seuranneiden kostoiskujen menestyksekäs torjuminen.
Joka tapauksessa Netanjahun asema ei vaikuta olevan juuri nyt uhattuna.
Haredijuutalaiset yritetään saada armeijaan
Nordström uskoo, että erilaiset sisäiset kiistat esimerkiksi Israelin oikeusvaltion tilasta nousevat jälleen enemmän esille, jos ja kun sota loppuu. Vallanpitäjien arvostelijoilla ei hänen mukaansa tosin ole vaikeuksia saada ääntään kuuluviin sodankaan aikana.
– Israelissa on hyvin monipuolinen ja aktiivinen media, ja hyvin vilkas julkinen keskustelu kuuluu maan kulttuuriin. Toki samalla on myös sotatoimiin liittyvää sensuuria, lähettiläs kertoo.
Yksi mahdollinen kärjistyvä keskustelu on kysymys ääriuskonnollisten juutalaisten eduista. Korkein oikeus määräsi kesällä hallituksen lopettamaan haredijuutalaisten koko Israelin itsenäisyyden ajan voimassa olleen vapautuksen asepalveluksesta. CNN:n mukaan kipeästi sotilaita tarvitseva Israelin puolustusvoimat yrittää rekrytoida vuoden loppuun mennessä 3 000 haredimiestä.
10:39
Asepalvelun välttämisen lisäksi monia israelilaisia on ärsyttänyt se, että suuri osa haredimiehistä ei käy töissä vaan opiskelee uskonnollisia tekstejä valtion tukemissa jeshivakouluissa. Työllisten miesten osuus on parin viime vuoden aikana noussut mutta vain hiukan yli 50 prosenttiin. Haredinaiset ovat -miehiä huomattavasti ahkerampia työssäkävijöitä.
Ongelman merkitystä lisää se, että ääriuskonnollisten juutalaisten perheet ovat suuria ja heidän osuutensa Israelin väestöstä on kasvanut koko ajan. Myös Netanjahun hallituksella on tukenaan uskonnollisia puolueita.
– Se, miten ultraortodoksi- tai haredijuutalaiset osallistuvat ylipäänsä yhteiskunnan taakanjakoon, on todella suuri sisäpoliittinen kysymys, Nordström sanoo.
Päivitetty kello 20.11: Lisätty tieto maanantaina alkavasta lakosta.