Ay-liike tavoittelee EU:lle yhteistä edunvalvontaa

Keinoja myllerrysten hallintaan etsitään huomenna alkavassa Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n edustajakokouksessa Prahassa. Kokoukseen osallistuu edustajia 37 maasta ja noin 80 ammattiliittojen keskusjärjestöstä. Yhteensä EAY:n jäsenjärjestöihin kuuluu noin 60 miljoonaa palkansaajaa.

Suomesta mukana ovat SAK, STTK ja Akava. Ne ovat pyrkineet vaikuttamaan hyvin tiiviisti EAY:n linjauksiin. Nytkin ne esiintyvät yhtenäisenä ryhmänä ja isolla yli 30 hengen delegaatiolla.

Tavoitteena on sopia yhtenäisempi järjestelmä palkansaajien edunvalvontaan koko EU-alueella. Se olisi pitkällä, jos ay-liike kykenisi luomaan yhtenäisen rajat ylittävän sopimus- ja lakko-oikeuden. Siihen on kuitenkin pitkä matka.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) on pitänyt sitä kuitenkin realistisena tavoitteena. Rajat ylittäviä työehtosopimuksia voi Ihalaisen mukaan syntyä ensin konsernitasolla, kun suuret kansainväliset yhtiöt mukautuvat yhdentyvän EU:n olosuhteisiin. Yksi luonteva yhdistymisen alue on kuljetusala.

Vaikka yhteistyö ammattiliittojen kesken tiivistyy, Ihalainenkaan ei usko, että ne saisivat aikaan rajat ylittäviä sopimuksia, joissa esimerkiksi palkat olisi määritelty samalle tasolle, sillä maiden sosiaali- ja muut järjestelmät eroavat liikaa toisistaan.

Tähän asti tässä ns. sosiaalidialogissa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä on saatu aikaan EU-tason sopimuksia määräaikaistyön pelisäännöistä, etätyöstä ja vanhempainvapaasta. Vuokratyötä koskevat neuvottelut kariutuivat.

EAY ei halua Eurooppaan Amerikan meininkiä

EAY:n 500-jäseninen kongressi kokoontuu neljän vuoden välein. Kun se viimeksi oli koolla Helsingissä 1999, kehitykseen suhtauduttiin optimistisemmin.

Tällä kertaa tilanne on EU:n laajenemisen ja talousnäkymien vuoksi hankalampi. Prahan kokous on järjestyksessään kymmenes. Kokouksissa on linjattu ay-liikkeen kansainvälistä strategiaa vuodesta 1972 lähtien, jolloin EAY perustettiin.

Nyt käsiteltävänä on neljä raporttia, joiden pohjalta edustajakokous laatii tulevien vuosien toimintaohjelman. Niillä pyritään linjaamaan EU:n tulevaisuutta sekä ns. eurooppalaista yhteiskuntamallia. Yhdysvaltain järjestelmää pidetään kauhukuvana.

Suomalaiset pyrkivät ajamaan malliksi kotoista kolmikantasopimisen ja hyvinvointiyhteiskunnan perinnettä. Se ei ole helppoa, sillä esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa ay-liike on tottunut poliittisesti kuumempaan toimintaan.

Prahan kokous on EAY:n historian laajin, koska mukana on jo yli kymmenen uutta jäsenjärjestöä EU:n hakijamaista.

EU:n presidentti tärkeämpi kuin perusoikeudet

Keskeinen urakka EAY:lle on EU:n tulevaisuutta suunnitteleva konventti, jonka esitys EU:n tulevasta perussopimuksesta on myös ay-liikkeelle ratkaiseva.

Ay-liike vaatii, että vuonna 2000 Nizzan huippukokouksessa hyväksytty perusoikeusasiakirja saadaan sitovaksi osaksi EU:n perusnormistoa. Siihen sisältyisivät ay-perusoikeudet eli järjestäytymis-, neuvottelu- ja työtaisteluoikeudet.

Suomen ay-liikkeessä onkin kummasteltu, miksi konventtikeskustelu on pyörinyt vain EU:n puolustuspolitiikan ja presidentin ympärillä, vaikka neuvoteltavana ovat paljon suuremmat asiat. Ongelmia onkin tulossa, sillä EU:n laajentuessa köyhyysrajan alla elävien ihmisten luku kaksinkertaistuu nykyisestä 50 miljoonasta.

EAY pyrkii monilla sektoreilla vaikuttamaan EU:n talouskehitykseen muun muassa haitallisen verokilpailun ja muun sosiaalisen dumppauksen estämiseksi.

Prahan kokous päättää myös järjestön sääntömuutoksista. Pohjoismaat ovat vastustaneet suuria muutoksia. Torstaina päättyvän kokouksen aikana valitaan myös seuraaja EAY:ta 12 vuotta vetäneelle italialaiselle pääsihteerille Emilio Gabagliolle. Tilalle valitaan Britannian TUC:n pääsihteeri John Monks (58).

(MTV3-STT)