Hoitamaton uniapnea jopa kolminkertaistaa riskin joutua liikenneonnettomuuteen. Sairaus aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtelua, jotka ovat riskitekijä erityisesti liikenteessä.
Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
Väsymys hidastaa reagointia ja heikentää myös arviointikykyä. Väsyneenä havaintojen ja ratkaisujen tekoon kuluu enemmän aikaa.
Hengitysliitto ja Liikenneturva muistuttavat Uniapneapäivänä 16.3. univajeen tuomista riskeistä liikenteessä ja pyrkivät edistämään uniapnean varhaista tunnistamista.
Uniapneasta kärsivä voi potea muun muassa seuraavanlaisia oireita:
- kuorsaus
- suun kuivuminen
- päiväaikainen väsymys ja nukahtelu
- heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun
- unenaikaiset hengityskatkokset
- aamupäänsärky
- keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus
- ärtyneisyys ja masentuneisuus
- sukupuolivietin aleneminen
Väsymyksen ratissa voi välttää muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:
- Nuku edellisenä yönä vähintään kuusi tuntia
- Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa
- Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo
- Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena
- Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä
- Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan
- Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä
Uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengitys- eli CPAP-laitteella, joka estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana ja parantaa näin unen laatua. Ylipainoisilla potilailla tärkein hoitomuoto on laihduttaminen. Jo 5–10 kilon laihduttaminen lieventää sairauden oireita.