Väsymys heikentää ajokykyä alkoholin tapaan.
Hoitamaton uniapnea kolminkertaistaa riskin joutua liikenneonnettomuuteen. Sairaus aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtelua, jotka ovat vaaraksi liikenteessä.
Hengitysliitto ja Liikenneturva muistuttavat Uniapneapäivänä 16.3. univajeen tuomista riskeistä liikenteessä ja pyrkivät edistämään uniapnean varhaista tunnistamista.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka kuudennen kuolonkolarin taustalla. Väsymys vaikuttaa ajokykyyn samantapaisesti kuin alkoholi: ajokyky heikkenee, reagointi hidastuu ja arviointikyky huononee. Kuljettaja tarvitsee myös enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan.
– Jos luomet alkavat painaa kesken ajon, kannattaa väsymys ottaa vakavasti. Väsymyksestä kertoo myös haukottelu tai se, että liikennemerkki tai liittymä saattaa jäädä huomaamatta. Paras keino ehkäistä vaaratilanteita on pysäyttää auto, juoda kuppi kahvia ja nukkua päälle vartin tirsat, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa kertoo.
Uniapnean varhainen toteaminen tärkeää
Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
– Jos on päiväsaikaan väsynyt, kärsii aamupäänsärystä tai nukahtelee esimerkiksi television ääressä tai liikennevaloissa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä aikaisemmin uniapnea todetaan, sitä enemmän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon, toteaa Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
Uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengitys- eli CPAP-laitteella, joka estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana ja parantaa näin unen laatua. Ylipainoisilla potilailla tärkein hoitomuoto on laihduttaminen. Jo 5–10 kilon laihduttaminen lieventää sairauden oireita.
Lähde: Liikenneturva