Auer-käräjät jatkuvat tänään tiistaina Turussa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus jatkaa tänään Anneli Auerin toiseksi nuorimmasta tyttärestä lapsuudessa kuvattujen haastatteluvideoiden katsomista.
MTV Uutisten rikostoimittaja Rebekka Härkönen seuraa tänään oikeudenkäsittelyä Turun oikeustalolla. Tiedot päivittyvät tähän juttuun.
Oikeudenkäynnin on tarkoitus alkaa kello 9.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on nyt kuullut todistajina kahta Auerin nuorinta lasta. Kaikki hänen lapsensa ovat nykyisin aikuisia.
Auerin toiseksi nuorin tytär todisti viime viikon torstaina oikeudessa. Tämän jälkeen oikeus alkoi katsoa oikeuspsykologian ammattilaisten kuvaamia videoita, joissa haastatteluhetkellä 9-vuotias tyttö kertoi karmeuksista, joita hän oli kertomansa mukaan kohdannut äitinsä luona asuessaan 5–6-vuotiaana.
Auer ja hänen ex-miesystävänsä Jens Kukka (aiemmalta nimeltään) ovat suorittaneet jo tuomionsa väkivalta- ja seksuaalirikoksista, joista syyttäjä vaatii heille nyt rangaistusta. Syyttäjän mukaan rikosten uhreja ovat Auerin lapset. Auer tuomittiin aikoinaan 7,5 vuoden ja Kukka 10 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Aikuistuttuaan Auerin kolme nuorinta lasta peruivat puheensa lapsuuden aikaisista tapahtuvista ja väittävät nyt, ettei mitään rikoksia koskaan tapahtunut. Lasten mukaan kertomukset äidin ja vanhimman siskon kauheista teoista syntyivät sijaisvanhempien painostuksesta.
Auerin vanhin tytär on alusta saakka kertonut, ettei perheen lapsiin ole koskaan kohdistettu syytteiden mukaisia vakavia väkivalta- ja seksuaaliväkivaltatekoja.
Päivittyvä tekstiseuranta alkaa videon jälkeen
22:45
Rikostoimittajat: Auerin lapsilta järkyttäviä väitteitä sijaisperheestä, voivatko he joutua rikosvastuuseen?
Kello 10.47
Psykologi pyytää videolla tyttöä näyttämään, mihin tätä on viillelty. Tyttö näyttää olkapäätään, käsivarttaan ja jalkojaan.
Psykologi pyytää täsmennyksiä siitä, kuka on viiltänyt. Tyttö kertoo jalan osalta, että Anneli piti kiinni ja isosisko viilsi.
Viiltopaikkojen näyttäminen jatkuu videolla monta minuuttia.
Äkisti oikeuden on pidettävä tauko, sillä oikeuden puheenjohtajan nenästä alkaa vuotaa verta.
Kello 10.39
Puolustus on halunnut, että tämä oikeudenkäynti käydään mahdollisimman julkisena. Myös syyttäjän näkökulmasta uhriasemassa olevat Auerin lapset ovat tahtoneet samaa. He ovat aikuistuttuaan peruneet kaikki lapsuuden aikaiset puheensa kotinsa tapahtumista.
Puolustuksen yksi tarkoitus laajassa julkisuudessa on se, että yleisö voisi vapaasti arvioida niitä todisteita, joiden perusteella Auer ja Kukka tuomittiin aikoinaan pitkiin vankeustuomioihin. Puolustus on moittinut kovin sanoin sitä, että julkisuuteen on aiemmin tuotu vain uskottavat osuudet lasten kertomuksista.
Nämä ovat syitä, miksi MTV raportoi Auerin lapsista videoiduista haastatteluista yksityiskohtaisesti, myös niiden hyvin erikoisilta kuulostavin osin.
Kello 10.36
Tyttö jatkaa videolla kertomustaan nälässä pitämisestä. Hän on haastatteluhetkellä 9-vuotias.
– Mä kerroin siitä myös koulussa, kun mä menin ekalle luokalle, tyttö sanoo.
Hän alkaa kertoa siitä, miten isosisko hänen luullakseen pissasi kattilaan. Kun psykologi kysyy, mistä tyttö niin luulee, tällä on vastaus valmiina.
– Kun se ei itse syönyt siitä, eikä Annelikaan. Ja isosisko nosti housuja ja sillä oli kattila kädessä, kun mä tulin keittiöön. Ja sitten se on tehnyt niin, että se on kakannut leikkuulaudalle ja mä näin, kun se oli leikannut veitsellä omaa kakkaansa. Ja se ne oli Dumlen muotoisia, sitten se pani ne pöydälle ja pyysi meidät syömään, tyttö kertoo.
– Kun me ei syöty niitä, se laittoi kermavaahtoa päälle. Ja sekaan oikeita dumleja. Ja sitten se itse söi sen, että kattokaa nyt. Mutta se olikin sen omaa kakkaa ja se sylkäs sen pois.
Tyttö kertoo, miten isosisko pissasi muovimukeihin ja kertoi pikkusisaruksilleen, että mukeissa on Fantaa. Tyttö kertoo, että pikkusisarukset kaatoivat mukien sisällön vessanpönttöön.
Kello 10.30
Psykologi kysyy, tiesivätkö mummi ja vaari lyömisistä ja raahaamisista. Tyttö sanoo kertoneensa mummilleen kuhmuista.
– Sitten mummi oli kuin ei se ollut kuullutkaan asiaa, tyttö kertoo.
Tyttö kertoo myös nälästä ja siitä, kuinka lapset joutuivat varastamaan ruokaa. Hän alkaa spontaanisti kuvailemaan, miten veli kertoi mummille punaisesta pirusta ja miltä se näyttää.
Psykologi kysyy, joutuiko tyttö joskus jäämään koulusta pois väkivallasta tulleiden jälkien takia. Tyttö kertoi peittelevänsä jälkiä.
– Sitten kun eskarissa kerroin niille eskaritädeille, että mä syön tosi vähäsen ja mulla jää aina nälkä. Niin ne pyysi Annelin juttelemaan, mutta ei se mennyt, tyttö kertoo.
– Kun Anneli osti nuudelipusseja ja isosiskolle se antoi raejuustoa, mutta meille tosi harvoin. Ja me jaettiin viiteen osaan se nuudelipaketti.
Tyttö kertoo, miten äiti antoi perunamuussia vain pikkuisen ja yksi tai kaksi prinssinnakkia.
– Ja sitten isosisko ja Anneli söi kaiken. Ja kun syötiin nuudelia, ne söi aina jotain muutakin. Ne naposteli kahdestaan, tyttö kertoo.
– Ja sitten kun ne teki kaikkia niitä väkivaltaisuuksia, niin ne teki niin, että ensin ne söi ja teki sitten meille niitä ja taas sen jälkeen ne meni syömään. Ja sitten ne kattos telkkaria.
Tyttö kertoo, että valitti nälkäänsä.
– Anneli oli vaan, että aijaa, muttei antanut mulle ruokaa.
Kello 10.22
Tyttö jatkaa kertomustaan pahoinpitelyistä. Hän kertoo, että Anneli on ottanut häntä jaloista ja käsistä ja raahannut portaita ylös.
– Se sattui päähän. Ja se sattui, kun se paiskas mut maahan, tyttö kertoo.
Tyttö kertoo, että isosisko teki hänelle täsmälleen samalla tavalla.
– Ja sitten se on heittänyt mua kananmunalla, niin kuin se on heittänyt veljeäkin kananmunalla. Päähän, tyttö kertoo.
– Ja sitten ne sotkut ne pakotti meidät siivoamaan.
Tyttö kertoo myös kurkulla lyömisestä ja juustohöylän sotkemisesta hiuksiin. Tyttö kertoo myös muista tilanteista.
Psykologi kysyy, onko tytölle jäänyt jälkiä.
– Silloin mulla oli kuhmuja. Ei kukaan katellut niitä, mä kokeilin näin, tyttö kertoo.
Tyttö sanoo kertoneensa äidilleen kuhmuista.
– Sit Anneli oli vaan, aijaa.
Kello 10.13
Oikeussalissa ovat paikalla tuomioistuinkokoonpanon lisäksi syyttäjät, puolustuksen asianajajat ja Auerin lasten avustaja.
Anneli Auer ei ole henkilökohtaisesti paikalla. Jens Kukka (vaihtanut myöhemmin nimeään) seuraa oikeudenkäyntiä videoyhteyden välityksellä.
Kello 10.12
Psykologi pyytää tyttöä kertomaan siitä, kun tätä on rangaistu fyysisesti. Tyttö kertoo, että Anneli ja isosisko ovat lyöneet häntä.
– Joskus Ulvilassa Anneli nosti pikkusiskon ilmaan ja pyöritti sitä. Ja se loukkas nenänsä, tyttö kertoo.
Tyttö kertoo, että äiti ja isosisko nostivat pikkusiskon ylös ja paiskasivat maahan. Hän kertoo myös muista pikkusiskon pahoinpitelyistä.
Kello 10.09
Tyttö kertoo videolla, että lapset vietiin isän kuoleman jälkeen yöllä lastensuojelulaitokseen.
Psykologi pyytää tyttö kertomaan kilvestä. Tyttö kertoo videolla, että isosisko kertoi, että teki äidin kanssa kilven ennen isän murhaa. Kilpi tehtiin jonkinlaisesta pahvista ja siihen laitettiin pyyhe suojaksi.
– Että silloin murhayönä, jos Jukka lyö niitä, niin se on suojana, tyttö selventää.
Tyttö väittää isosiskonsa kertoneen kilvestä isän murhan jälkeen. Tyttö kertoo, että äiti ja isosisko istuivat keittiössä, kun isosisko pyysi hänet keittiöön ja kertoi kilvestä.
Tyttö kertoo, että kilpi oli tehty pahvista ja pyyhkeestä liiman sekä teipin avulla.
Kello 10.00
Nyt siirrytään seuraavaan haastattelukertaan ja videoon. Psykologi sanoo, että kyseessä on tytön kolmas haastattelukerta.
Tyttö kertoo leveästi hymyillen, että hän on päässyt opiskelemaan koulussa englantia. Lapset ovat saaneet valita englanninkieliset nimet itselleen ja tyttöä kutsutaan nyt Aliceksi englannintunneilla.
Tytöllä on ollut myös koulukuvaus.
Nyt videolla siirrytään rikosasioihin. Psykologi käy 9-vuotiaan tytön kanssa läpi haastattelun säännöt, eli tytön on puhuttava totta, eikä mitään saa keksiä.
Psykologi kertoo, että toisessa huoneessa kameran välityksellä haastattelua seuraa psykologin työkaveri ja poliisi. Tyttö nyökkää.
Psykologi pyytää tyttöä kertomaan vammasta, joka tämän äiti sai, kun perheenisä kuoli.
– Silloin, kun Annelilla oli se haava, niin isosiskoni sanoi, että anteeksi, se oli vahinko. Koska se oli tehnyt sen, tyttö kertoo.
Tyttö kertoo, että tämä tapahtui yöllä, kun perhe oli lähdössä pois Ulvilasta heti isän murhan jälkeen. Anneli nosti paitaansa ja näytti haavaa isosiskolle.
– Molemmat oli ihan iloisia.
Kello 9.51
Psykologi kertoo käväisevänsä toisessa huoneessa ja video katkeaa.
Oikeus siirtyy katsomaan seuraavaa videonpätkää. Videolla tyttö istuu yksin nojatuolissa ja psykologi palaa huoneeseen.
Psykologi pyytää tyttöä täsmentämään kynänheittokohtausta. Tyttö alkaa selvittää ja huitoo sormillaa, missä oli kenenkin huone.
– Oisko helpompaa, jos sä piirrät? psykologi kysyy ja hakee tytölle kynää ja paperia.
Tyttö alkaa piirtää ja kamera zoomaa hänen piirrokseensa. Tyttö piirtää tilan, jossa kynienheitto hänen kertomansa mukaan tapahtui. Piirros ei näy videolta, mutta tyttö kertoo, missä oli kenenkin huone ja kuka seisoi missäkin.
Psykologi pyytää tyttöä kirjoittamaan paperiin selvennyksiä ja merkitsemään suuntia nuolella.
Psykologi pyytää tyttöä täsmentämään kohtaa, jossa tämä aiemmin kertoi Annelin "kaivelleen alapäätään", ennen kuin hän letitti tytön hiukset ja nosti tämän leteistä ilmaan. Tyttö kertoo, että kaivelu tapahtui vaatteiden alta.
Psykologi pyytää vielä tyttöä täsmentämään kertomustaan siitä, kun hän nukkui Annelin ja Jensin vieressä. Tyttö kertoo, että äiti ja Jens olivat alasti, mutta hänellä oli itsellään vaatteet päällä.
Kello 9.42
Tyttö jatkaa kertomustaan. Hän kertoo, että nuorimmat sisarukset joutuivat kantamaan vanhimman siskonsa alakertaan.
– Sitten niillä oli yhdessä kohdassa kolme tuikkua ja ne näytti pirun merkkejä. Niitä oli ehkä muutaman kerran. Mutta kun se oli joulukuun ensimmäinen päivä niin... Ehkä se oli yhden kerran vaan, tyttö sanoo.
Tyttö kertoo, että nuorimpien sisarusten piti "tosi usein olla orjia" äidilleen ja vanhimmalle siskolleen.
– Kerran viikossa tai pari kertaa viikossa, tyttö arvioi.
– Kerran, kun tuli alakertaan ja olin etsinyt sukkiani. Anneli iti musta kiinni ja Jens löi mua vyöllä. Se ei lyönyt sillä solkipäällä ja sitten kun se oli lyönyt mua monta kertaa, se sanoi, että nyt meet ylös ja Anneli nauroi, tyttö kertoi.
Tyttö kertoo myös toisesta tapauksesta, jossa Jens ja Anneli löivät häntä. Tyttö kertoo olleensa tuolloin 5-vuotias.
Tyttö kertoo, että Turun Halisissa äitinsä luona asuessa sisaruksilla kävi harvoin kavereita kotona.
Voimakas häiriöääni haittaa videon äänentoistoa niin, ettei tytön puheesta saa selvää. Tyttö kertoo kuitenkin videolla psykologin pyynnöstä, että kuka kotona siivosi ja teki ruokaa. Tyttö kertoo, että pääasiassa veli siivosi ja kokkasi.
Psykologi kysyy, tietääkö tyttö, miksi vanhin sisko muutti pois sijaisvanhemmilta.
– Koska se kiusasi mua. Se aina kiusasi mua, tyttö vastaa.
Tyttö kertoo, että isosisko varasti pienempiensä säästöpossuista rahaa.
Psykologi kysyy, onko joku pyytänyt kertomaan jotakin psykologille.
– Sijaisvanhemmat ovat sanoneet, että mun pitäisi puhua vaan totta täällä. Ja mun ei ole pakko kertoa mitään. Ja että valehdella ei saa, tyttö kertoo.
Psykologi kysyy, mitä tyttö on keskustellut isoveljensä kanssa haastattelukäynneistä.
– Veljeni on sanonut mulle, että mun ei tartte yhtään jännittää, tyttö vastaa.
Tyttö kertoo, että vanhin sisko on käskenyt sanoa, että isän tappoi "joku paha rosvo".
Kello 9.27
Psykologi pyytää tyttöä kertomaan "kuolinjuhlasta". Tyttö sanoo, että se järjestettiin joulukuun 1. päivä.
– Meidän piti tuoda niille aamupalaa, kun Anneli makasi sängyssä. Ja sitten ne kutsui meitä orjiksi ja iloitsi, tyttö kuvailee videolla.
Tyttö kertoo, että kolme nuorinta sisarusta palveli äitiä ja vanhinta siskoa.
– Sitten ne niinku söi. Sitten meidän piti kantaa alakerrasta yläkerran aulaan tuolit ja koristella ne serpentiinillä. Sitten mun piti tuoda kyniä ja terottaa ne ja Anneli ja Amanda heitti niitä kyniä veljeä päin, tyttö kertoo.
Tyttö kertoo, miten pienempien sisarusten piti laulaa ja äiti ja vanhin sisko heittivät erilaisia leluja veljen päälle.
Oikeussalin äänentoisto on erittäin huono ja ääni alkaa kiertämään jatkuvasti. Syyttäjä arvelee, että häiriöääni tulee nauhalta. Tytön puheesta ei saa mitään selvää.
Kello 9.21
Videon katsominen alkaa. Videolla Auerin toiseksi nuorin tytär istuu 9-vuotiaana nojatuolissa, häntä vastapäätä istuu samanlaisessa nojatuolissa oikeuspsykologi.
Video on jatkoa edelliselle haastatteluvideolle ja alkaa kesken haastattelun.
Tyttö puhuu muovipussista, johon laitettiin kuolleita eläimiä. Tyttö kertoo, että hänen käskettiin viedä pussi metsään. Tätä tapahtui tytön mukaan muutaman kerran.
Tytön mukaan pussiin kasattiin aina lisää eläimiä, kunnes pussi oli täynnä kuolleita eläimiä. Pussi oli hedelmäpussi. Tytön mukaan naapurit eivät voineet nähdä pussin viemistä, koska "kerrankin oli tosi myöhäinen ja ihan pimeää".
Kello 9.15
Oikeus päättää katsoa ensin videohaastattelut, joissa ei ole salassa pidettäviä asioita. Kyseisissä nauhoissa käsitellään pahoinpitelyrikoksia. Syyttäjän mukaan seksuaalirikoksia käsittelevillä haastatteluvideoilla on salassa pidettäviä osioita.
