Korkein oikeus päätti keskiviikkona hylätä Anneli Auerin purkuhakemuksen seksuaalirikostuomiostaan. Se tarkoittaa sitä, että Auer-juttuun jää pysyvästi outo ristiriita.
Jukka S. Lahti murhattiin kotonaan Ulvilassa 1. joulukuuta 2006 eli yhdeksän vuotta yksitoista kuukautta sitten. Murhatutkinta ja sitä seurannut oikeudenkäyntien sarja on synkkä luku suomalaisessa oikeushistoriassa.
Erilaiset epäonnistumiset seurasivat toisiaan. Muutama esimerkki: Rikospaikkatutkinta jäi vajaaksi, syyttömät istuivat sellissä ja krp:n rikoslaboratorio toheloi dna-näytteen kanssa.
Käänteitäkään ei puuttunut: epäilyjen kohdistuminen Aueriin, uusi seksuaalirikosepäily ja juttujen vatvominen edestakaisin eri oikeusasteissa.
Lopputulos oli se, että Anneli Auer ei ole murhaaja, mutta hänet tuomittiin kuitenkin seksuaalirikoksista. Tuomionsa hän on jo istunut.
Mutta tältä osin tarinaan jäi ristiriita. Seksuaalirikosjutun salaisen päätöksen ydin oli jutun asianomistajien - eli Auerin kolmen nuorimman lapsen - kertomukset. Turun hovioikeus uskoi niihin.
Sen sijaan Vaasan hovioikeus ei antanut samojen lasten kertomuksille mitään painoa vapauttaessaan Auerin murhasyytteestä.
Vaasan hovioikeus totesi nuorempien lasten kertomusten olleen "ristiriidassa esitetyn teknisen rikostutkinnan näytön kanssa, eikä niitä muutoinkaan voida pitää siinä määrin luotettavina, että asian ratkaisu voitaisiin perustaa osaksikaan niihin".