EU-huippukokous teki Ukrainan kipeästi kaipaaman rahoitusratkaisun, mutta samalla hukattiin tilaisuus näyttää kovuutta Venäjän suuntaan, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
EU-maiden johtajat poistuivat viime yönä Brysselistä istuttuaan ensin huippukokouksessa lähes 17 tuntia. Aamuyöstä syntynyt lopputulos oli, että he päättivät täyttää Ukrainan rahoitustarpeita 90 miljardilla eurolla seuraavan kahden vuoden aikana.
Tuki katetaan EU-maiden ottamalla yhteisvelalla, jonka ulkopuolelle jättäytyivät Unkari, Slovakia ja Tsekki. Ukraina maksaa rahat takaisin vasta, jos Venäjä pulittaa sille sotakorvauksia.
Suomelle sekä monelle muulle pohjoiselle ja itäiselle EU-maalle tulos oli pettymys. Pääasia eli Ukrainan toimintakyvyn turvaaminen ratkaistiin, mutta maat olisivat nähneet moraalisesti oikeana, että brutaalia hyökkäyssotaa käyvä maa laitetaan maksamaan.
Komissio oli viimein löytänyt juridisesti kestävältä vaikuttaneen tavan hyödyntää Venäjän keskuspankilta jäädytettyä 210 miljardin euron pottia. Niin kutsuttu sotakorvauslaina olisi käytännössä ollut ennakkomaksua Venäjän sotakorvauksista.
Järjestelyn kaatuminen on iso arvovaltatappio muun muassa sitä vahvasti ajaneille Saksan liittokansleri Friedrich Merzille sekä komission saksalaiselle puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Kumpikin laittoi syksyn aikana koko poliittisen pääomansa peliin sotakorvauslainaa puolustaessaan.
Monet odottivat, että suurinta osaa jäädytetyistä varoista hallinnoivan Belgian pääministeri Bart De Wever taipuisi lopulta sopuun varojen käytöstä. Flaaminationalisti jatkoi kuitenkin maksimaalisia vaatimuksiaan "rajattomista takauksista" riskien jakamiseksi.
