Asuntomarkkinoilta kuuluu kummia: Asuntokauppa on yllättäen hyytynyt – "Peruslainalaisuudet ovat muuttuneet"

Suomen talous jatkaa myönteistä kehitystään, ja kuluttajien tunnelmat ovat erittäin vahvat, mutta asuntokaupan rintamalta kantautuu odottamatonta viestiä.

Useat asuntomarkkinoita seuraavat tahot ovat viime aikoina havainneet, että asuntokaupat ovat keväällä vähentyneet viime vuodesta eikä kauppaa käydä yhtä paljon kuin vielä alkuvuonna ennustettiin. Miksi asuntomarkkinoilla tapahtuu?

Säätöpankkiryhmään kuuluva Sp-Kodin mukaan asuntomarkkinoiden kasvu on pysähtynyt, ja tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana asuntokauppa supistui 3,1 prosenttia viime vuodesta. Vielä alkuvuonna Sp-Koti ennusti, että asuntokauppa kasvaa ­tänä vuonna viisi prosenttia. Nyt ennuste näyttää epärealistiselta.

– Olen seurannut asuntomarkkinoita 34 vuotta, ja yleensä aina asuntokaupan draiverit eli työllisyys, kuluttajien luottamus ja korkotaso ovat ohjanneet asuntokauppaa. Nyt nämä peruslainalaisuudet ovat muuttuneet, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Myötätuulesta ristiaallokkoon

Samanlaista viestiä asuntomarkkinoilta on kertonut Hypo. Alkuvuonna asuntokauppa hyytyi Hypon mukaan siten, että kaupat vähenivät viime vuodesta. Hypo kuvaa ajankohtaista tilannetta asuntomarkkinoilla niin, että nyt on siirrytty myötätuulesta ristiaallokkoon ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.

Asuntokaupan jarrutuksen syynä eivät ainakaan ole kuluttajien luottamus, yleinen taloustilanne tai korkotaso. Kuluttajien luottamus on ollut pitkään erittäin vahvaa, ja se vahvistui toukokuussa entisestään. Myös Suomen talouskehitys jatkuu myönteisenä.

Talous kasvaa laaja-alaisesti, ja sitä tukevat sekä vienti että kotimainen kysyntä. Työllisyys kohenee yhä. Näin arvioi Suomen Pankki tiistaina.

Asuntokauppojen viilenemiseen saattaa vaikuttaa kaksi ajankohtaista tekijää, jotka ovat olleet näkyvästi julkisessa keskustelussa esillä: asuntolainakatto ja taloyhtiölainat.

Heinäkuussa tulee voimaan aikaisempaa kireämpi asuntolainakatto. Muita kuin ensiasunnon hankintaa koskeva enimmäisluottosuhde kiristyy 85 prosenttiin heinäkuussa. Finanssivalvonta teki asiaa koskevan päätöksen maaliskuussa. Sp-Kodin Rantanen arvioi kuitenkin lainakaton kiristämisen vaikutuksen pieneksi ja huomauttaa, ettei nyt ole nähty edes kiristymistä edeltävää asuntokauppojen kiirehtimistä.

Markkinoilla menossa syvällisempi muutos?

Taloyhtiölainojenmahdollisista vaaroista on kirjoitettu mediassa alkuvuonna niin, ettei se ole voinut jäädä asuntomarkkinoita seuraavalta huomaamatta. Voimakkaassa kasvussa olevien yhtiölainojen on arvioitu kasvattavan velkaantuneisuutta salakavalasti ja muodostavan riskin, kun varsinkin asuntosijoittajat käyttävät niitä sijoitusten rahoittamisessa.

Sp-Kodin Rantanen arvioi, että asuntomarkkinoilla voi olla menossa myös syvällisempi muutos. Suomalaiset eivät ehkä halua muuttaa elämän varrella vähitellen suurempaan asuntoon, kuten on aikaisemmin ollut tapana.

Myös Suomen talouskehityksen voimakas polarisaatio saattaa selittää asuntokauppamäärien laskua. Kauppamäärät ovat nousseet pk-seudulla, mutta muualla Suomessa ne laskevat kasvukeskusten ulkopuolella.