Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan Ruotsissa

Asuntojen hintojen nousu on jatkunut voimakkaana Ruotsissa. Viimeisen vuoden aikana asunto-oikeusasuntojen neliöhinnat ovat nousseet keskimäärin 23 prosenttia koko maassa. Talojen hinnat ovat nousseet 9 prosenttia.

-Asuntojen hintojen ja korkotason nousun vuoksi nuorten on entistä vaikeampaa hankkia ensimmäistä asuntoaan. Kipuraja on lähellä, kommentoi Ruotsin asuntorahoitusyhtiön SBAB:n pääekonomisti Tomas Pousette hintojen nousua uutistoimisto TT:lle.

Yhä useampi talousasiantuntija on alkanut uskoa, että omistusasuntojen hinnannousu on pysähtymässä. Ruotsin elinkeinoelämän järjestön pääekonomisti Stefan Fölster arveli tänään Svenska Dagbladetissa, että hintojen nousu jatkunee vielä, mutta ennemmin tai myöhemmin katto tulee vastaan ja hintakupla puhkeaa.

Tukholman keskustassa omistusasuntoja myydään jo 5900 euron neliöhintaan. Malmössä hintataso on kivunnut 2200 euroon neliöltä.

Tallinnassa hinnat ovat kääntyneet laskuun

Asuntojen hinnat ovat alkuvuonna kääntyneet laskuun etenkin Tallinnan keskustassa ja myyntiajat ovat pidentyneet. Virolainen Uus Maa -kiinteistönvälitysyhtiö arvioi markkinakatsauksessaan, että hinnat ovat puolessa vuodessa tulleet alaspäin jopa 5-10 prosenttia. Selvintä pudotus on ollut kaupungin keskustassa.

Remontoitu, noin 50 neliön kaksio Tallinnan keskustassa maksaa katsauksen mukaan nyt noin 1,5-2,1 miljoonaa kruunua (100-140000 euroa). Vanhan kaupungin alueella saman kokoisesta, hyväkuntoisesta asunnosta saa pulittaa 2,5-2,8 miljoonaa kruunua (170-190000 euroa).

Virossa asuntomarkkinoita ovat viilentäneet korkojen nousu ja pankkien tiukentunut lainanantopolitiikka. Samaan aikaan myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut selvästi ja myyntiajat pidentyneet.

-Ostajilla on pitkästä aikaa mahdollisuus tingata hintoja alaspäin, Viron kiinteistönvälittäjien yhdistyksen edustaja Peep Sooman arvioi Postimees-lehdelle.

Asuntomarkkinoiden hiljenemisestä kertoo myös se, että Tallinnaa ympäröivässä Harjumaan maakunnassa tilastoitiin heinäkuussa asuntokauppoja viidennes vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Myös rakennuttajat ovat joissain kohteissa joutuneet laskemaan uudistuotannon hintoja.

Asiantuntijat eivät kuitenkaan povaa markkinoille romahdusta, vaan tilanteen odotetaan kohta taas vakiintuvan.

Esimerkiksi Hansapankin asuntolaina-asiantuntija Olavi Mätik arvioi Postimees-lehdelle, että kyseessä on lähinnä korjausliike, kun ihmiset harkitsevat asuntokauppoja entistä tarkemmin.

Hän huomautti, että virolaiset asuvat yhä ahtaammin kuin Skandinaviassa tai muualla Euroopassa. Virossa yhden ihmisen käytössä on keskimäärin 28 neliömetriä asuinpinta-alaa, kun vanhoissa EU-maissa ylletään 35-45 neliöön.

(MTV3-STT)