Astronautti Aldrin MTV3:n erikoishaastattelussa: Paluu maahan oli kovempaa kuin mennä kuuhun

– Kun astuin Kuun pinnalle, ensimmäinen ajatukseni oli: suurenmoinen autius.

Nuo kaksi sanaa astronautti Buzz Aldrinin kuulee sanovan Nasan kuvanauhalla Kuusta. Samat sanat hän toisti puhetilaisuudessa Finlandia-talolla Helsingissä.

Kun Apollo 11:n miehistö Neil Armstrong, Michael Collins ja Aldrin olivat poistumassa ensimmäisinä ihmisinä Kuusta heinäkuussa 1969, Aldrin ei malttanut olla vitsailematta komentokeskukseen Maassa: "Olemme ensimmäisinä kiitoradalla."

83-vuotias Aldrin on kirjaimellisesti rakettitiedemies, valmistunut astronautiikan tohtoriksi Massachusetts Institute of Technologysta. 1950-luvun alussa Korean sodassa hän toimi taistelulentäjänä.

"Kuu ja robotit kuuluvat yhteen"

Aldrin kiertää yhä maailmaa puhumassa avaruustutkimuksen puolesta.

Hän on myös intohimoinen Mars-projektin tukija.

– Meidän ei pidä ainoastaan vierailla Marsissa, koska sinne on niin vaikea mennä ja niin paljon vaikeampi palata. Siksi siellä on oltava pysyvästi. Tämä on iso ponnistus, enkä halua että käännämme sille selkämme. Olisi historiallista ja arvokasta ihmiskunnalle, ei vain vierailla toisella planeetalla, mutta perustaa sinne siirtokunta. Me voimme tehdä sen, Aldrin innostuu MTV3:n haastattelussa.

– On ihmisen kohtalo mennä yhä kauemmaksi, Aldrin sanoo.

Buzz Aldrin s. 1930

Astronautti Buzz Aldrin syntyi New Jerseyssä 20. tammikuuta 1930.

Lensi ensimmäisen kerran isänsä kanssa yksimoottorisella lentokoneella jo kaksivuotiaana. Sai stipendin MIT-huippuyliopistoon, mutta hylkäsi sen ja meni West Pointin sotilasakatemiaan. Valmistui kurssinsa kolmanneksi parhaana vuonna 1951.

Aldrin lensi Korean sodassa F-86-hävittäjällä 66 taistelulentoa ja ampui alas kaksi viholliskonetta. Sodan jälkeen hän jatkoi ilmavoimien palveluksessa Nevadassa ja Saksassa.

Aldrin kuuli avaruustutkimuksesta ja meni opiskelemaan MIT:hin. Hän väitteli tohtoriksi avaruusteknologian alalta ja pääsi mukaan avaruusohjelmaan. Astronautiksi hänet hyväksyttiin vasta kolmannella yrittämällä, koska Aldrinilla ei ollut kokemusta koelentäjänä, mikä katsottiin ohjelman alussa ehdottomaksi edellytykseksi mukaanpääsylle.

Aldrinista tuli vuonna 1969 toinen ihminen, joka laskeutui Kuun pinnalle. Kuulennon jälkeen Aldrin jätti Yhdysvaltain avaruusvirasto NASA:n ja palasi ilmavoimiin, mistä jäi eläkkeelle vuonna 1972.

Aldrinista on ilmestynyt kaksi elämäkertaa: Return to Earth (1973) ja Magnificent Desolation (2009). Aldrin on kaivannut haasteita elämäänsä myöhemmälläkin iällä: hän on muun muassa käynyt Pohjoisnavalla ja laskeutunut sukellusveneessä tutkimaan Titanicin hylkyä.

Hänen mielestään Kuuta ja avaruutta pitäisi hyödyntää myös kaupallisessa mielessä yhteistyössä. Miehitettyjen Kuulentojen sijaan Kuuta voisi käyttää hyväkseen robottien avulla. Aldrin muistuttaa, että avaruusrobottitekniikkaa on kehitetty vuosikymmeniä.

– Astronautit voisivat olla avaruudessa kuulentojen valvojina ja tarkkailla mitä Kuun pinnalla tapahtuu, sekä kaupallisessa mielessä että muiden kansakuntien hyväksi.

Aldrin alkoholisoitui maahan palatessaan

Vaikka Aldrin muistuttaa olevansa aina sotilas ja uskoo "rauhaan voiman tuella", hän kannustaa valtioita yhteistyöhön avaruustutkimuksessa ja avaruuden hyödyntämisessä.

– Avaruudessa emme osta joltakulta jotakin. Tapa on, että annan sinulle jotain, kun sinä annat minulle jotain. Jos jollain maalla on laite laskeutua planeetan pinnalle, voisimme pyytää, että voisimme joskus käyttää sitä, jotta voisimme hoitaa asioita. Tällaista vaihtokauppaa, Aldrin sanoo.

Kuusta paluu teki Apollo 11:n miehistöstä sankareita.

– Tajusin, että kyse ei ole meistä kolmesta miehestä, vaan siitä, mitä me edustimme.

Julkisuusmylly oli rajua.

– Paluu Maahan oli kovempaa kuin mennä Kuuhun. En osannut ennakoida julkisuuden ja kuuluisuuden tuomia ikäviä puolia.

Aldrin alkoholisoitui ja kärsi masennuksesta. Korkki meni lopullisesti kiinni vuonna 1978.

– Hukkasin kymmenen vuotta työelämästäni. Ihminen oppii ongelmistaan, kun tarttuu niihin. Pelkkä itku ei auta, pitää yrittää voittaa ongelmat. On parempi mennä eteenpäin kuin pikku hiljaa ajautua uhriksi, hän toteaa vaikeista vuosistaan.

Katso Janne Hopsun juttu (Seitsemän uutiset 20.11.2012)

Lue myös:

    Uusimmat