Asiantuntijat ärähtävät: 90-luvun säästöt eivät selitä joukkosurmia

Tätä mieltä on rikoshistoriaan perehtynyt dosentti Teemu Keskisarja. Historioitsija pitää mielenterveyspalvelujen alasajon ja surmatekojen yhteyttä kiistanalaisena:

– Vuodesta 1990 lähtien, siis alasajon vuosikymmeninä, henkirikokset eivät ole lisääntyneet vaan hiukan vähentyneet.

Rikoshistorioitsijan on vaikea uskoa sitäkään, että Hyvinkään surmien kaltaiset tragediat johtuisivat mielenterveyspalveluiden puutteesta.

– Myös 1980-luvulla, 1960-luvulla ja 1800-luvulla oli hyvin, hyvin hulluja rikollisia. Enkä tunne ainoatakaan aikakautta, joka kävisi vertauskohdaksi kunnossa olevista palveluista.

Psykiatrit aseettomia

Osa mielenterveyden ammattilaisistakin kokee olevansa aseettomia joukkosurmien ennaltaehkäisyssä.

Esimerkiksi Auroran sairaalan akuuttitoiminnan ylilääkäri, psykiatri Leena Turpeinen allekirjoittaa historiantutkijan väitteet: henkirikokset ovat vähentyneet. Joukkoampumiset eivät hänen mielestään johdu mielenterveyspalvelujen puutteesta.

– Tärkeää on toki, että yhteiskunnassamme on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, joka tunnistaa ja hoitaa alkavat uudet ja jo tiedossa olevat psyykkisesti sairaat potilaat. Tässä myös yhteisöllisyydellä ja sen vastuulla on suuri merkitys.

Psykoosi ei uskottava selitys

Turpeinen ymmärtää, että ihmiset haluavat selityksen teolle. Psykiatrikaan ei pysty antamaan traagisten tapahtumien nostamille kysymyksille lopullisia vastauksia. Keskisarjan mukaan Suomessa on harvinaista, että joku ammuskelee selvin päin oletettavasti satunnaisia uhreja.

– Kaukaisena esimerkkinä tulevat mieleen rintamamiehille sattuneet psykoosit.

Turpeinen ei vetäisi väkivallanteoissa yhteyttä mielisairauksiin.

– Vain pieni osa henkirikoksista on psyykkisesti sairaiden tekemiä. Esimerkiksi skitsofreenikot ovat enemmänkin pelokkaita kuin vaarallisia.

Lähipiirin on Turpeisen mukaan helppo havaita merkkejä mielisairaudesta.

– Yleensä niihin joku myös reagoi. Esimerkiksi Hyvinkään tapauksessa yhtäkkinen psykoosi ei ole uskottava selitys teolle.

Väkivaltarikollisuus muuntautuu kuin virus

Keskisarjalle uusien rikostyyppien ilmaantuminen on vanhastaan tunnettu selviö.

– Väkivaltarikollisuus muuntautuu kuin virus. Häiden puukkotappelut on saatu kitkettyä, mutta tilalle rönsyää aina jotain uutta.

Myös Turpeinen on havainnut, että rikostyypit muuttuvat ajan kuluessa. Edelleenkin suomalaiset syyllistyvät humalapuukotuksiin. Parantuneet yhteydenpitovälineet ja tehokas tiedonvälitys sekä maailman tapahtumien uutisointi synnyttävät väkivaltarikollisuuteen uudenlaisia ilmiöitä.

Psykiatrin mukaan historioitsijan vertaus muotoaan muuttaviin viruksiin onkin osuva. Suomessa uusi 'virus' on ampuma-aseet. Käytössä ovat uudet välineet, enää ei puukoteta vaan ammutaan.

Keskisarja tuntee henkirikoksia koskevat oikeudenkäyntien pöytäkirjat vuosisatojen ajalta.

– Inhimillinen sapetus ei poistu aineellisen hyvinvoinnin myötä eikä millään muullakaan tavalla, koska se kuuluu ihmiselämään. Henkirikoksia tulee tapahtumaan aina ja iäti, ellei sitten keksitä jotakin päähän asetettavaa tieteiselokuvien sirua.