Asiantuntijaryhmä: Tilastokeskukselle monopoli työvoimatilastoissa

Työryhmä totesi lausunnossaan tänään, että Tilastokeskuksen tilastot on laadittu oikein menetelmin ja yleisesti ottaen asianmukaisesti. Työministeriöllä ei ole tarpeeksi luotettavaa tietoa koko työvoiman koosta, asiantuntijat katsovat. Prosenttilukema perustuu Tilastokeskuksen tietoihin työvoimasta.

Tilastokeskuksen lukeman pitäisi olla virallinen työttömyysaste, työryhmä katsoo, koska se on laskettu EU:n käytännön ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn suositusten mukaan. Nykyinen, kahden kilpailevan työttömyysluvun järjestelmä aiheuttaa työryhmän mielestä vain hämmennystä julkisuudessa ja tilastojen käyttäjien keskuudessa.

Työttömän määritelmää pitäisi työryhmän mielestä tiukentaa; aktiivinen työnhaku pitäisi ILOn mukaan määritellä siten, että hakija on neljän viikon sisällä ottanut yhteyttä työvoimatoimistoon. Tämä muutos johtaisi nykyistä alhaisempiin työttömyyslukuihin. Vuoden vaihteesta Tilastokeskuksen kriteeri työttömyydelle on ollut yhteydenotto kolmen kuukauden sisällä, viime vuonna riitti joka kuudes kuukausi.

Relander tyytyväinen

Arviointityöryhmä asetettiin syyskuun alussa, pääministeri Paavo Lipposen (sd.) arvosteltua Tilastokeskuksen työttömyyslukujen rajuja vaihteluita.

Tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relander oli työryhmän johtopäätökseen varsin tyytyväinen. Tilastokeskus on vuodenvaihteesta lähtien ottanut käyttöön uusia EU:n käytäntöjä vastaavia menetelmiä. Uusiin menetelmiin on siirrytty vähitellen, viime vuonna tehtiin jo rinnakkaisseurantaa uusilla menetelmillä.

Työryhmän mielestä tässä seurannassa Tilastokeskus käytti liian pientä, 2 500-3 000 henkilön otantaa, mikä vaikeuttaa vertailua viime vuoden ja tämän vuoden lukujen välillä. Tilanteen pitäisi korjaantua ensi vuonna. Edeltävien vuosien lukusarjat saataneen vertailukelpoisiksi uuden menetelmän kanssa ensi vuoden alussa.

Työryhmän puheenjohtaja, Pentti Vartia Etlasta, ennakoi, että vaihtelut tulevat entistä selvemmin esiin uuden tilastointitavan myötä. Lisääntyneet määräaikaiset ja tilapäiset työt sekä työmarkkinoiden vilkastuminen johtavat suurempiin vaihteluihin.

Opiskelijat loivat piikin

Työryhmän mukaan toukokuun työttömyyslukujen piikki selittyy lähinnä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työnhaulla. ILOn ja EU:n käytännön mukaan työtä hakevat opiskelijatkin on luettava työttömiksi.

Muualla EU:ssa opiskelijoiden työnteko kesällä on harvinaisempaa. Ruotsissa työmarkkinat muistuttuvat suomalaisia, ja siellä julkaistaan kotimaiseen käyttöön tilastoja, joista opiskelijat on vähennetty.

Asiantuntijatyöryhmään kuuluivat puheenjohtajana Pentti Vartia Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, ylijohtaja Martti Hetemäki valtiovarainministeriön kansantulousosastolta, tilastotieteen professori Hannu Niemi Helsingin yliopistosta ja tutkimusjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
(STT)