Vanhustyön asiantuntija ja yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger arvioi MTV Uutisille, että Suomi on mahdollisesti ajautumassa samaan tilanteeseen kuin Ruotsi. Hänen mukaansa henkilökunnan suojaus on nyt kaiken A ja O.
Maailmalla useat vanhainkodit ovat ajautuneet pulaan, kun koronavirus leviää vanhusten keskuudessa. Muun muassa Ruotsissa koronavirusepidemiasta aiheutuneista vajaasta 600 kuolemasta neljäsosa on kirjattu Tukholman alueen vanhainkodeissa, kertoo Ruotsin radio. Kuolemia Tukholman vanhainkodeissa on kirjattu ainakin 159.
Lue myös: Ruotsin koronakuolemista joka neljäs Tukholman alueen vanhainkodeissa
Teppo Kröger sanoo, että Suomella on kuitenkin Ruotsia enemmän aikaa varautua riskeihin.
– Toki me tulemme jonkin verran aikataulullisesti Ruotsia jäljessä, joten meillä on enemmän aikaa varautua tähän tilanteeseen ja riskeihin. Jos hoivakodeissa lisätään merkittävästi suojaustasoa, voi se hidastaa taudin leviämistä, Kröger sanoo.
Hän perustaa arvionsa Suomen vanhainkodeista Ruotsin lisäksi muiden maiden esimerkkeihin.
– Ruotsissa, Espanjassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa on kaikissa ollut se tilanne, että virus on todennäköisesti tullut hoivakoteihin henkilökunnan mukana. Kun virus pääsee leviämään hoivakodissa, on suuri riski, että leviää useisiin vanhuksiin ja hoitajiin, jos suojautumistaso ei ole riittävää.
Lue myös: Savolaisessa hoivakodissa jo kahdeksan kuollutta vanhusta – johtava lääkäri: Mahdollisia laiminlyöntejä selvitetään
Kontaktit minimissä työajan ulkopuolella
Hänen mukaansa se ei riitä, että suojavarusteita aletaan käyttää vasta, kun vanhuksella on todettu tartunta.
– Silloin jää huomioimatta, että henkilökunta saattaa tartuttaa virusta vanhuksiin ja toisiinsa, mikäli suojauksia ei käytetä koko ajan.
Krögerillä on selvä näkemys siitä, miten viruksen leviämistä voidaan estää hoivakodeissa.
– On tärkeää minimoida henkilökunnan tartunnat. Työajan ulkopuolella kontaktit täytyy pitää minimissä. Samoin hoitohenkilökunnan perheenjäsenten pitäisi minimoida kontaktit, ettei virus tule sitä kautta henkilökunnalle ja hoivakoteihin.
Henkilökuntaa pitäisi Krögerin mukaan keskittää työskentelemään tietyissä yksiköissä.
– On tärkeää, että mahdollisimman harva työntekijä on tekemisissä kunkin yksittäisen asukkaan kanssa. Sijaisten ei pitäisi myöskään kulkea yksiköstä yksikköön, vaan pysyä yhdessä yksikössä.