Helsingin hoivakodeissa on kuollut koronaan 48 asukasta, henkilökunnalla yhä pulaa suojavälineistä: "Jopa käsidesejä puuttui"

Helsingissä kunnallisissa ja yksityisissä hoivakodeissa on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin yhteensä 48 asukasta, kertoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen. Kyse on keskiviikon luvusta.

Koronakuolemat hoivakodeissa ovat nousussa, koska viime viikolla tapauksia oli vain yhdeksän. Pikkaraisen mukaan useimmat tämän viikon aikana menehtyneet asukkaat olivat sellaisia, joiden altistuminen tartunnalle oli tiedossa ja joita tarkkailtiin ja hoidettiin.

– Kävi niin pahasti, että aika suuri osa tarkkailemistamme vanhuksista sai taudin. Vielä pahempi asia vanhukselle on se, että taudinkuva on raju. Koska mitään parantavaa hoitoa ei ole, myös kuolemia tulee usein taudin myötä.

Pikkarainen muistuttaa, että ylipäänsä kaikki tulehdustaudit ovat ilmiasultaan vanhuksilla pahempia, koska heidän elimistönsä on jo hauras.

Lue myös: Ainakin 59 kuollut koronaan hoivakodeissa: Professori muistuttaa ihmisten elämien loppuvan hoivakodeissa joka tapauksessa – nyt on satsattava kuolemaa edeltäviin päiviin

Hoivayksiköiden ylle "juustokupu"

Pikkaraisen mukaan hoivakodeissa täytyy nyt kaikin voimin estää vanhusten altistumisia koronavirukselle.

– Altistumisten riski pidetään niin matalana kuin suinkin pystymme. Kokonaan riskiä ei saada pois, koska vanhukset tarvitsevat hoitajia hoitamaan. Tämän taudin kanssa on vielä niin ikävästi, että nyt tiedetään, että ihminen saattaa ruveta tartuttamaan 24 tuntia ennen kuin hän itse saa oireita. Kukaan ei ole ollut tahallaan sairaana töissä, vaan ovat tartuttaneet tietämättään, Pikkarainen sanoo.

Vierailut hoivakodeissa ovat olleet kiellettyjä jo pitkään, ja kaikki muutkin ulkopuoliset kontaktit on hänen mukaansa minimoitu.

– Nyt pyrimme laittamaan ikään kuin juustokuvun hoivayksiköiden päälle pitämään niitä sillä tavalla virusvapaina niin hyvin kuin pystymme. Lisäksi katsomme hoivakodeissa, että yli 15 minuutin lähikontaktit on minimissään, Pikkarainen sanoo.

Helsingillä on 20 omaa hoivakotia, joissa on useita osastoja. Lisäksi on noin 40 ostopalveluyksikköä. Paikkoja kaikissa näissä on yhteensä 4 400.

Kiuruvedellä hoivakodissa menehtyi kaksi vanhusta viime yönä

Kiuruvedellä sijaitsevassa ikäihmisille tarkoitetussa Kallionsydän-hoivakodissa on tähän mennessä kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin 11 asukasta. Torstain vastaisena menehtyi kaksi asukasta, kertoo Ylä-Savon sote-kuntayhtymä tiedotteessaan.

Viime viikolla Attendon Kallionsydän-hoivakodin toimintavastuu siirtyi Ylä-Savon sote-kuntayhtymälle hoivakodissa havaitun erittäin vakavan koronavirusepidemian takia. Tuolloin viruksen aiheuttamaan tautiin oli kuollut yhdeksän asukasta. Toimintavastuun siirrolla haluttiin varmistaa, että asukkaat saavat tarvitsemansa vaativan hoidon hoivakotiin.

Tiedotteessaan sote-kuntayhtymä kertoo, että tartuntojen ehkäisemiseksi on muun muassa parannettu hygieniakäytäntöjä ja muutettu toimintatapoja siivoukssen ja pyykkihuollon osalta. Yksikössä ei ole todettu uusia koronavirustartuntoja asukkailla eikä yksikön henkilökunnalla toiminnan siirryttyä sote-kuntayhtymän vastuulle.

Osa asukkaista oireilee edelleen. Koska kaikki yksikön asukkaat ovat iäkkäitä, kaikki koronatartunnan saaneet kuuluvat korkean kuolleisuusriskin piiriin, tiedotteessa kerrotaan.

Koko Kallionsydämen asumispalveluyksikön henkilökunta sekä asukkaat testattiin koronaviruksen varalta viime viikolla. Uusi koronavirustestaus on huomenna.

Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n ryhmäkodissa paljon vanhuksia, joilla on monia sairauksia

Diakonissalaitoksen Hoivan Oy:n yhdessä ryhmäkodissa on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kahdeksan vanhusta, varmistaa yrityksen liiketoimintajohtaja Ella Suojalehto.
Kyseisessä yksikössä on 24 paikkaa. Kaikille kahdeksalle menehtyneelle ei Suojalehdon mukaan ollut tehty koronavirustestiä.

– Nyt kaikki loput asiakkaat on testattu, ja heistä valtaosan testi on negatiivinen eli heillä ei ole tartuntaa, Suojalehto kertoo.

Kyse on hänen mukaansa vanhuksista, joilla on monia sairauksia ja joista useimmilla on muistisairaus.

– Koronaan pitää suhtautua hyvin vakavasti. Meidän asiakasryhmämme on erittäin suuressa riskissä, koska he ovat heikkokuntoisia ihmisiä, Suojalehto sanoo.
Hänen mukaansa koronavirustartuntojen leviämistä pyritään estämään, ja sen eteen tehdään paljon töitä.

– Me noudatamme viranomaisten ohjeita siitä, mitä Suomessa on linjattu muun muassa suojainten käytöstä ja muusta suojautumisesta.

Suojalehdon mukaan asiakkaiden omaisia tuetaan varsinkin nyt, kun he eivät vierailukiellon takia pääse kunnolla edes hyvästelemään läheistään.

– Tämä on hyvin surullista aikaa. Otamme vahvasti osaa omaisten suruun, hän sanoo.

Super saa runsaasti soittoja puuttuvista suojavälineistä

Hoivakodeissa työskenteleviltä puuttuu yhä suojavälineitä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super saa näitä koskevia viestejä päivittäin 100–150, kertoo liiton puheenjohtaja Silja Paavola.

– Puheluissa on kerrottu, ettei ole mitään suojavälineitä, eikä ole yhtään ymmärretty, että se suurin pommi ovat vanhukset ja vammaiset, Paavola kertoo.

Joissakin hoivakodeissa suojavälineitä saattaa hänen mukaansa olla, mutta pääsääntöisesti näin ei ole.

Paavola sanoo toivovansa, että koska koronasta ehdottomasti tulee toinenkin aalto, Suomi olisi varautunut siihen, että meillä olisi jopa kansalaisille kurantteja maskeja. Lisäksi hoitajat tarvitsevat muun muassa muoviessuja ja hanskoja.

– Mehän pesemme ihmisten intiimejä alueita, niin ei kukaan halua, että sinulla on pelkkä oma käsi. Ei ole oikein korrektia, että nykymaailmassa meidän kulttuurissamme oltaisiin ilman hanskoja, Paavola sanoo.

Hän painottaa, että hoivakodeissa hoito tapahtuu hyvin lähellä. Ei ole olemassa ohjetta, jossa kehotettaisiin vain kääntämään päätä poispäin.

– Työnantajan työsuojelu ja työturvallisuus ovat eittämättä pitäviä faktoja edelleenkin. Työnantaja ei voi mennä sen taakse, että sanoo vaan, että mulla ei ole (suojavälineitä). Silloin sen täytyy kehittää jotain muuta, ja kangas ei ole se muu.

Monet superilaiset ovat kuvailleet ruohonjuuritilannetta Paavolan mukaan niin, ettei ole todellista, että työnantajalla ei ole antaa tarvittavia kertakäyttöisiä kirurgisia suusuojia eikä hanskoja.

– Jopa käsidesejä puuttui, Paavola kertoo.