Suomen ensimmäiset koronarokotukset annettiin tänään kello 14 Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastasi MTV Uutiset Livessä moniin koko kansan huulilla oleviin kysymyksiin.
Lue myös: He saivat Suomen ensimmäiset koronarokotukset! Näin HUSin kuusi työntekijää sai piikin virusta vastaan
Milloin kaikki rokotetta haluavat ovat sen Suomessa saaneet?
– Toivoisin, että kesään mennessä. Nyt näyttää oikein hyvältä. Ollaan saamassa RNA-rokotteita, ja jos muut rokotteet saavat erityiskäyttöluvan, niin on mahdollisuus rokottaa paljon nopeammin kuin jos käytössä on vain RNA-rokotetta.
Milloin maskin käyttöä ja rajoituksia voidaan huomattavasti höllentää rokotusten ansiosta?
– Toivoisin, että kesällä kun valtaosa aikuisista olisi rokotteen saanut, mutta aika tulee näyttämään.
Voiko matkustaa ulkomaille kun on saanut rokotteen?
– Tästä vielä neuvotellaan kansainvälisesti. Todennäköisti tulee olemaan niin, että maahan saapuessa voidaan vaatia rokotetodistusta.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, estääkö koronavirusrokote henkilöä levittämästä koronaa eteenpäin?
– Sitä emme vielä tiedä. Biologisesti ajatellen, kun ihminen ei sairastu, hän ei levitä virusta. Mutta odotamme vielä lisätietoa siitä, kuinka paljon rokote estää oireetonta taudin kantamista. Tietoja on luvassa tammi-helmikuussa.
Milloin rokotteen saanut voi elää normaalisti tai normaalimmin?
– On syytä pitää etäisyyksiä ja käyttää kasvomaskia ennen kuin saadaan lisätietoa siitä, miten hyvin rokotteet suojaavat viruksen levittämiseltä.
Miten eri tavoin voi elää kun on saanut kaksi tarvittavaa rokotetta?
– Oma riski sairastua vähenee. Yhdeksän kymmenestä säilyy täysin terveinä. Ja todennäköisesti on niin, että jos saa tartunnan, niin tauti on lievempi.
Kuinka iso osa suomalaista pitää olla rokotettuina, että on olemassa laumasuoja?
– Britanniassa on ajateltu, että noin 70 prosenttia vaaditaan laumasuojaan. Siihen vaikuttaa kuitenkin myös se, millaisessa epidemiatilanteessa ollaan ja kuinka moni on saanut ainakin lyhytaikaista suojaa itse taudin kautta.
Onko sillä merkitystä, minkä rokotteen saa?
– Ainakin RNA-rokote on hyvin tehokas. Adenovirus-pohjainen vektorirokote on noin 70 prosentin tehoinen. Mikä on lopullinen käytännössä nähty teho? Se voi molemmilla olla hyvin lähellä 90 prosenttia. Aika tulee näyttämään.
Onko mahdollista etuilla rokotejonossa?
– Suomessa on menty yleensä aina lääketieteellisen riskiarvion pohjalta. Toivoisin, että jo maaliskuussa on antaa reilusti rokotteita, jolloin päästään laajemmin massarokotuksiin.
Pitääkö rokote uusia?
– Sitä ei vielä tiedetä. Pisimmillään rokotettuja on nyt seurattu puoli vuotta. Myöhemmin tiedetään, kuinka pitkään ja kuinka hyvänä suoja kestää. Lääkeviranomaiset tulevat vaatimaan seurantaa rokotteiden valmistajilta. Myös kansanterveystyöntekijät tulevat seuraamaan rokotteen tehokkuutta ja turvallisuutta pitkässä juoksussa.
Pitääkö rokotteita testata jatkuvasti kun uusia mutaatioita ilmenee?
– Pitää olla hereillä, että tiedetään mitä viruksia kiertää ja miten hyvin virusten geneettinen rakenne vastaa rokotteen antamaa suojaa. Voidaan joutua tilanteeseen, jossa rokotetta joudutaan muuttamaan. Meillä on onneksi olemassa tekniikoita, joilla tämä on mahdollista.
Tässä vaiheessa alle 16-vuotiaita lapsia ja raskaana olevia ei rokoteta. Onko muita ryhmiä, joita ei voida rokottaa?
– Vielä ei tiedetä kuinka turvallinen ja tehokas koronarokote on lapsilla. Lapsilla tauti on myös sen verran lievä, että pitää olla hyvin varma siitä, että estääkö rokote myös viruksen leviämisen lasten kautta. Tutkimuksissa ei myöskään ole ollut raskaana olevia ja imettäviä. Heidän kohdallaan rokotteiden valmistaja kehottaa varovaisuuteen. Rokote voidaan antaa jos raskauden lisäksi kuuluu oman painonsa tai perussairauksien vuoksi lääketieteelliseen riskiryhmään. Näin silloin jos taudin sairastaminen olisi suurempi riski kuin rokotteen antaminen. Eläinkokeiden myötä tiedetään, että mitään erityistä riskiä raskaana oleville eläimille tai jälkikasvulle ei tullut. Sitten ovat erilaisia immuunivajavuustauteja sairastavat. Periaate on, että suuririskisiä voidaan rokottaa, mutta suoja saattaa jäädä vähemmän täydelliseksi. Heidän kohdallaan lähipiirien rokottaminen olisi tärkeää. Vielä tarvitaan lisätutkimustietoa, suojaako lähipiirin rokottaminen näitä henkilöitä.
Kuinka huolissasi olet rokotteen sivuvaikutuksista?
– Rokote on ollut hyvin siedetty. Noin yhdelle kymmenestä ulee kuumereaktioita, paikallista kipua pistoskohdassa, väsyä, päänsärkyä. Nämä ovat kuitenkin nopeasti ohi meneviä. Erilaisista allergisista reaktioista on oltu huolissaan. Tehotutkimusten ja Yhdysvaltain rokotusten perusteella tiedetään, että allerginen reaktio tulee noin yhdelle sadastatuhannesta rokotetusta. Pääosin oireet ovat olleet ohimeneviä ja niitä on voitu hoitaa adrenaliinilla. Ne eivät ole uhanneet elämää. On hyvä tiedostaa, että allerginen reaktio saattaa tulla. Rokotuspaikoissa täytyy olla valmius hoitaa allerginen reaktio.
Kuinka huolissasi olet rokotevastaisuudesta?
– Toki väärän informaation leviäminen on mahdollista. Uskon , että suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja lähdekriittisiä. Valtaosa rokotteen haluaa. THL:n tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia haluaa rokotteen. Uskon, että kun rokotteen tehosta tulee hyviä uutisia, niin halukkuus ottaa rokote kasvaa.
Katso THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin koko haastattelu alta.
11:32
