Asiantuntija: Talousmyrsky kansainvälistymisen hinta

Kuva: Lehtikuva

- 90-luvun lama oli meidän omaa syytä. Nyt Suomi olisi muuten melko terveessä talouskunnossa, mutta maksamme muiden maiden taloussotkuista, tiivistää kahden talouskriisin erot Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohta, professori Pentti Vartia.

Pohjoismaiden talouskriisejä paljon tutkinut Vartia sanookin Suomen maksavan nyt kansainvälistymisen hintaa.

- Korot, valuuttakurssi, öljyn hinta. Se, että maat ostavat toisiltaan ja myyvät toisilleen - nämä seikat vaikuttavat siihen, että olemme hyvin riippuvaisia muiden maiden talouksista, listaa Vartia.

- 90-luvun kriisissä taustalla oli se, että 80-luvulta alkaen oli valtava buumi ja Suomen kansantalous ylikuumentui ja ylivelkaantui. Silloin käsissä oli pohjoismainen kriisi, mutta kun me (Suomi ja Ruotsi) olemme pieniä maita, ei kriisi heijastunut muihin maihin.

- Yhdysvallat on iso maa ja sen vaikeudet heijastuvat auttamata meihin, selvittää Vartia.

"Jossakin vaiheessa noustaan"

Professori Pentti Vartia uskoo nykyisen talouskriisin vaikuttavan elämäämme muutaman vuoden.

- Investoinnit ovat jo kärsineet ja kuluttajat tulleet varovaisemmiksi. Työttömyys saattaa Suomessa lisääntyä. Huonompi tilanne voi kestää Suomessa parikin vuotta, arvioi Vartia.

- En usko että tästä tulee kuitenkaan työttömyys- ja tuotantopuolelle niin suuria tappioita kuin 90-luvun alussa - sehän oli poikkeuksellisen voimakas kriisi Suomessa silloin, Vartia pohtii.

Vartia näkee kuitenkin myös lohdullisia näkymiä edessäpäin.

- Pidemmän päälle talous kyllä elpyy. Talous elää omassa syklissään. Se on osa tätä järjestelmää, jossa innostutaan uusista asioista, otetaan velkaa ja talous ylikuumenee. Sitten tulee takapakkia. Toivotaan että prosessi etenee rauhallisesti, sanoo Vartia ja muistuttaa, että vielä on vaikea ennustaa mihin kaikkeen tämänkertainen talouskriisi johtaa.

Lue myös:

    Uusimmat