Asiantuntija soluttautui mopoautolla liikenteeseen – halusi samaistua parjatun ajoneuvon kuljettajiin

Vesalainen perustelee tempaustaan sillä, että hän on seurannut jo pidemmän aikaa eri tienkäyttäjäryhmien vastakkainasettelua ja halusi samaistua ehkä parjatuimman ajoneuvon kuljettajan rooliin.

Hän on ajellut mopoautolla ennenkin, mutta edellisestä kerrasta mopoauton ratissa oli ehtinyt kulua jo viitisen vuotta. Alun perin Vesalaisen tarkoituksena oli ajella mopoautolla lähinnä kaupunkiliikenteessä. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä.

– Yhtäkkiä hoksasin, että Lahdessa on Classic Motor Show samaan aikaan, kun minulla on mopoauto käytössä. Varovasti ehdottelin vaimolle, jos Skodan sijaan lähtisimmekin matkaan Aixamilla, Vesalainen naurahtaa.

Uusia reittimalleja

Retki alkoi reitinsuunnittelulla. Luonnollista oli, ettei moottoritietä pitkin ajeta, koska se on laissa kielletty. Myös kehäteitä Vesalainen halusi välttää. Länsi-Vantaalta pääsee hyvin etenemään Lahden tielle (140) kehäkolmosen välittömässä läheisyydessä ajellen. 

Vesalainen eteni reittiä Varisto – Martinlaakso – Kivimäki – Vantaanlaakso – Ylästö – Helsingin pitäjän kirkko – Viertola – Tikkurila – Porttipuisto – Lahden tie (140).

 Paluumatkalla retkikunta oikaisi Järvenpäästä Tuusulanjärven rantaan, josta ajeli Hyrylän, Ruotsinkylän ja Myllykylän kautta takaisin kotiin. 

– Nämä vaihtoehtoreitit avarsivat maailmankuvaa. Vaikka olen asunut pääkaupunkiseudulla kahdeksan vuotta ja liikkunut täällä paljon jo ennen sitä, tuli tämän kokemuksen myötä tutustuttua uusiin reitteihin ja maisemiin, Vesalainen naurahtaa.

Ajoajankohta tai ajoreitti eivät ole yhdentekeviä

Ajoajankohta oli otollinen, koska kyseessä oli helatorstain jälkeisen perjantain ilta. Pahin viikonlopun menoliikenne ajoittui varmasti jo helatorstain aattoon, koska moni oli ottanut perjantain vapaaksi.

Toisaalta, normaalinakin viikonloppuna menoliikenne olisi kulkenut varmasti suurelta osin moottoritietä pitkin.

– Pidän ajoajankohdan ja reitin valitsemista huolellisesti äärettömän tärkeänä mopoautolla liikuttaessa. Mopoautoilevien nuorten vanhempien on tärkeää osallistua turvallisten ajoreittien miettimiseen, Vesalainen muistuttaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä, jos jompikumpi vanhemmista jopa kävisi ajamassa tiettyjä reittivaihtoja läpi mopoauton kanssa aika-ajoin. Samalla tulisi tarkastettua myös mopoauton kunto, mahdollinen huollon tai korjausten tarve sekä vakiotehoisuus.

Kymmeniä riskiohituksia

Taajamassa mopoautolla ei jäänyt jalkoihin eikä edellä kuvatulla reitillä kukaan juuri edes ohittanut. Maantiellä sitten ohituksia tapahtui, kuten matkan aikana kuvatusta videosta voidaan päätellä. Maantiellä Vesalainen peräänkuuluttaa malttia muilta tienkäyttäjiltä. 

– Näin kymmeniä riskiohituksia, joista suurin osa olisi ollut vältettävissä sillä, että takaa lähestyneen auton kuljettaja olisi malttanut odottaa noin kymmenen sekuntia ennen ohitukseen lähtöä, Vesalainen huokaa.

Yhden pysähdyksen ja majoittumisen taktiikalla

Ajo-aika Länsi-Vantaalta Lahteen oli kolme tuntia ja viisi minuuttia. Kyllä siinä piti matkalla mennen tullen kerran pysähtyä. Pysähdysaikaa ei siis ole laskettu mukaan tuohon ilmoitettuun ajoaikaan. 

Vesalainen kertoo, että alhainen etenemisnopeus mahdollisti maisemien katselun henkilöautoa paremmin. Pelloilla näkyi peuroja ja kurkia, jotka olisivat todennäköisesti henkilöautolla jääneet kokonaan huomaamatta.

Tasaisella maantiellä mopoauto kulki navigaattorin nopeusnäytön mukaan tasan sille sallitun 45 kilometriä tunnissa. Alamäessä hetkellisesti nopeus kävi suurimmillaan 49 kilometrin tuntinopeudessa. Ylämäessä, kahden hengen kuormalla, nopeus oli alimmillaan 29 kilometriä tunnissa ajettaessa kaasu pohjassa.

– Alhaisesta ajonopeudesta huolimatta on tärkeää, että mopoautonkin kuljettaja keskittyy ajamiseen ja havainnoimaan ajamisen kannalta tärkeitä asioita, Vesalainen painottaa.

Vesalainen päätti majoittua Lahdessa. Yli kuuden tunnin istuminen ilmastoimattomassa mopoautossa saman vuorokauden aikana tuntui liian yliampuvalta ajatukselta – varsinkin kesän ensimmäisten helteiden helliessä Etelä-Suomea juuri samaisena viikonloppuna.

– Valitsemamme bed and breakfast -tyyppisen majoituspaikan pihalla mopoautomme herätti ihmetystä. Jopa isäntäpariskunnan rouva tuli pysäköintialueelle vastaan katsomaan, miksi mopoauto tuli pihaan, kertoo Vesalainen huvittuneena.

Onko hidas nopeus turvallisuusriski?

Taajamaliikenteessä ajaminen ei eronnut sen enempää Lahdessa kuin Helsingissä. Paluumatka sujui hyvin vastaavalla tavalla kuin menomatkakin. Kaiken kaikkiaan kokemus oli Vesalaisen mukaan silmiä avaava. Ihmisten kuulee usein puhuvan, että mopoauton pitäisi kulkea vähintään 60 km/h. Lienevätkö tätä esittävät koskaan itse istuneet mopoautossa?

– Ainakaan minulle ei tullut mopoauton sisällä kertaakaan sellainen tunne, että tämän pitäisi kulkea kovempaa, Vesalainen virnuilee.

Valitettavan moni nuori mopoilija tai mopoautoilija ajaa tilanteisiin liian suurella tilannenopeudella – käytännössä hyvin usein juuri niin kovaa kuin alla oleva ajoneuvo kulkee. Tällöin aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan ei jää riittävästi. Tilanne ei varmasti paranisi, jos suurinta sallittua nopeutta nostettaisiin – pikemminkin päinvastoin.

– Mopoauton hidas nopeus ei suoranaisesti aiheuta vaaratilanteita – tienkäyttäjien provosoituminen ja välinpitämättömyys sen sijaan kyllä, Vesalainen toteaa vakavana.