Autoliittoon tulee renkaanvaihtoaikaan useita kyselyitä siitä, että kenen vastuulla on, kun pyörä irtosi. Pääsääntöisesti näissä tapauksissa pyörän irtoaminen olisi vältetty, jos jälkikiristys olisi tehty 150–200 kilometrin sisällä renkaanvaihdosta.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Miksi auton pyörät pitää jälkikiristää?
Vastaus: Jälkikiristys koetaan usein turhaksi, kun pyörät ovat aina pysyneet kiinni ilmankin. Oikeasti jälkikiristys on kuitenkin ehdottoman tarpeellinen toimenpide. Ei tarvita kuin yksi kerta, kun pultit tai mutterit ovatkin löystyneet, niin vuosikymmenien "turhat" jälkikiristykset tulee kerralla kuitattua.
Mikä pyöränpultteja tai -muttereita löystyttää?
Jälkikiristys on tärkeää tehdä noin 150–200 kilometrin ajon jälkeen aina, kun pyörä on ollut irti autosta.Teppo Vesalainen
Renkaanvaihdon yhteydessä vanteen ja pyörännavan väliin saattaa huolellisuudesta huolimatta päästä hiekkaa tai muita epäpuhtauksia.
Ajettaessa hiekanmurut vähitellen hienontuvat ja putoavat pois. Tällöin pyörä löystyy ja jos autolla ajamista vain jatketaan, pultit tai mutterit löystyvät yhä enemmän. Lopulta pyörä irtoaa.
Jälkikiristystä ei pidä unohtaa – siitä riippumatta – onko kyseessä alumiini- vai peltivanteet tai onko renkaat vaihdettu kotona vai rengasliikkeessä.
Tarve jälkikiristykselle saattaa tulla myös huollon tai korjaamokäynnin jälkeen, jos jokin pyöristä on jouduttu irrottamaan. Autoa huollosta tai korjauksesta hakiessa onkin tärkeää muistaa varmistaa, onko pyöriä ollut irti tehtyjen toimenpiteiden aikana.
Näin teet jälkikiristyksen oikein
Oikeaoppisessa jälkikiristyksessä tarvitaan sekä ristikko- että momenttiavainta.
Ihan ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää momenttiavaimen toimintaperiaate: kiristysmomentti on oikea vain, jos kiristettävä pultti tai mutteri pyörii juuri ennen avaimen naksahdusta (merkkiääntä).
Mikäli näin ei tapahdu, ei voida olla varmoja pultin tai mutterin kireyden oikeellisuudesta, koska lepokitka on suurempi kuin liikekitka.
Käytännössä voi siis käydä niin, että jos pultti tai mutteri on kiristetty 100 Nm kireyteen ja sitä yritetään kiristää lisää, saattaa esimerkiksi 120 Nm arvolle säädetty momenttiavain hyvinkin napsahtaa (eli antaa merkkiäänen) heti, pultin tai mutterin kiristymättä yhtään lisää. Todelliseksi kireydeksi jää kuitenkin tällöin 100 Nm.
Valitettavan usein pyöränpultteja tai -muttereita on alun perin, pyörää alle vaihdettaessa, kiristetty liikaa – siis siitä huolimatta, vaikka toimenpide olisi tehty alan liikkeessä tai korjaamolla "ammattilaisen" toimesta.
Jos pultti tai mutteri on pyörää alle vaihdettaessa kiristetty esimerkiksi 170 Nm kireyteen ja sitä yritetään jälkikiristää momenttiavaimella, johon on momentiksi asetettu 120 Nm, avain naksahtaa heti ja pultit tai mutterit jäävät aivan liian kireälle. Liian kireään vedetyt pultit (tai mutterien pinnapultit) saattavat katketa ja aiheuttaa pyörän irtoamisen.
Ylikireällä olevat pultit tai mutterit vahingoittavat myös herkästi vannetta ja niitä on vaikea avata seuraavan pyöränvaihdon yhteydessä tai tien päällä, jos tulee tarve pyörän hätävaihtoon esimerkiksi renkaan puhjettua.
Näiden tosiasioiden valossa onkin tärkeää, että jälkikiristystä tehtäessä pultteja tai muttereita löysätään hieman (enintään neljänneskierros) yksi kerrallaan, minkä jälkeen löysätty pultti tai mutteri sitten kiristetään saman tien uudelleen oikeaan momenttiin niin, että se pyörii juuri ennen momenttiavaimen naksahdusta (merkkiääntä). Kun yksi pultti tai mutteri on löysätty ja kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan.
Missään tapauksessa jälkikiristyksen yhteydessä ei pidä löysätä kahta tai useampaa pulttia tai mutteria samanaikaisesti. Vain näin toimien voidaan varmistua siitä, että pultit tai mutterit jäävät varmasti oikeaan kireyteen.
Tärkeää on muistaa, että momenttiavain on tarkkuustyökalu, jota ei ole tarkoitettu pyöränpulttien tai muttereiden avaamiseen. Avaus tuleekin aina tehdä ristikkoavaimella tai vastaavalla.
Tässä tekstissä edellä mainitut momenttiarvot ovat esimerkkejä. Oman auton pyöränpulttien tai -muttereiden oikea momenttiarvo tulee tarkastaa juuri kyseisen auton käyttöohjeesta.
