Lääkärintodistuksen vaatiminen heti ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen kertoo SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan työnantajan suuresta epäluottamuksesta alaistaan kohtaan. Todistuksen vaatiminen ei hänen mukaansa myöskään vähennä poissaoloja, vaan voi päinvastoin lisätä niitä.
Keskisuomalaisen mukaan lääkärintodistuksen puuttuminen on johtanut työpaikoilla varoituksiin ja palkan menetyksiin. Monilla aloilla lääkärintodistus on pakollinen heti ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen, jotta sairauslomalta saa palkan.
Käytäntö on yleinen etenkin SAK:n jäsenkentällä. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan noin 40 prosenttia, eli kaksi viidestä SAK:laisesta, tarvitsee lääkärintodistuksen heti ensimmäisenä sairauspäivänä. Kuljetusalan työnantajista yli puolet vaatii todistuksen heti.
Sairaanhoitajan todistuskaan ei riitä kaikille
Osa työpaikoista vaatii nimenomaan lääkärin kirjoittaman sairauslomalapun. Sairaanhoitajan kirjoittama todistus ei siis kelpaa.
Kari Haring kertoo, että SAK:ssa on törmätty useisiin tapauksiin, joissa työntekijä jää palkatta, koska terveyskeskuksesta ei ole saanut lääkärintodistusta.
– Muutaman viikon aikana on tullut vastaan useitakin tapauksia, joissa ihminen ei ole päässyt terveyskeskuksessa lääkärin vastaanotolle ja hoitaja on kirjoittanut todistuksen. Se ei ole kuitenkaan kelvannut työnantajalle, ja palkka on jäänyt sairauspäiviltä maksamatta.
SAK:ssa pohditaan asian viemistä Valviran tutkittavaksi.
Sairas vai laiska?
Haringin mukaan käytäntö vaatia sairaustodistus heti osoittaa suurta epäluottamusta työnantajan ja -tekijän välillä.
– Työnantaja siis ilmeisesti olettaa työntekijän laiskottelevan työnantajan laskuun.
Työnantaja voi Haringin mukaan kuitenkin halutessaan joustaa käytännössä silloinkin, kun työpaikka vaatii sairastodistuksen jo ensimmäisestä päivästä asti.
– Asiassa ei tarvitse oikeasti olla niin tiukka, jos ei välttämättä halua. Työehtosopimuksen kirjauksen mukaan sairaudesta vaaditaan lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys sairaudesta. Jos työnantaja luottaa alaiseensa, oman selvityksen pitäisi riittää.
Haringin mukaan monessa paikassa, jossa on siirrytty omaan ilmoituskäytäntöön, sairauspoissaolojen määrä on sitä paitsi vähentynyt.
– Se johtuu siitä, että silloin kun vaikkapa flunssainen hakeutuu lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle, lääkäri kirjoittaa sairauslomaa rutiininomaisesti 2–3 päivää, mahdollisesti enemmänkin. Lääkäri haluaa varmistaa, että sama ihminen ei tule vastaanotolle uudestaan ainakaan saman asian vuoksi – ja tuo arviohan menee monesti pieleen.
Miten sairaana terveyskeskukseen?
Miten huonossa kunnossa ihmisen sitten voi olettaa lähtevän terveyskeskukseen tai työterveyslääkärin vastaanotolle lääkäritodistusta hakemaan?
Haringin mielestä lähtemisen pitäisi olla periaatteessa tarpeetonta, ellei sairas tarvitse reseptilääkettä vaivansa.
– Jos kyse ei ole sairaudesta, johon tarvitsee reseptilääkettä, on terveydenhuollon hukkakäyttöä mennä lääkärin vastaanotolle.