Kuinka kauan oireinen työntekijä voi olla pois töistä ilman koronatestitulosta? Tarvitaanko lääkärintodistus joka tapauksessa? Entä millaista käytäntöä tulee noudattaa, jos on altistunut koronalle asuinkumppaninsa kautta?
Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara ja kunta-alan työnantajajärjestön KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas vastaavat työntekijöitä askarruttaviin kysymyksiin.
Miten työnantajat suhtautuvat tällä hetkellä poissaoloon omalla ilmoituksella, jos työntekijä epäilee itsellään koronatartuntaa, muttei pääse testiin?
– Työehtosopimuksen (tes) mukainen poissaoloaika muuten kuin lääkärintodistuksella on enintään viisi päivää. Normaalikaavan mukaan sairaslomaa saadakseen ihmisen täytyy olla kykenemätön tekemään omaa työtään. Jos työntekijällä on mitä tahansa flussan oireita, esihenkilön luvalla saa olla poissa omaan ilmoitukseen perustuen, Nybondas-Kangas sanoo.
– Poissaolopäivien määrä omalla ilmoituksella on yrityskohtaista. Ohjeena on, että oireisena ei pidä työpaikalle mennä ja työterveyshuoltoon otetaan etäyhteys, jos tarvitsee poissaolotodistusta, eikä oma ilmoitus ei riitä. Osa yrityksistä testauttaa työntekijöitä omalla kustannuksellaan, jos julkisen puolen koronatestiin on erityisen vaikea päästä, Rytivaara ohjeistaa.
Onko mahdollinen poissaoloaika omalla ilmoituksella nyt pidempi kuin tavallisesti?
– Jos työnantajasta normaali omailmoitusaika tuntuu lyhyeltä, hän voi toki pidentää sitä ja tehdä vaikka sellaisen päätöksen, että tammi–maaliskuussa hyväksytään pidempi omailmoitusaika, Nybondas-Kangas vastaa.
– Omaa ilmoitusta sairauspoissaolosta on käytetty koronaepidemian aikana laajennetusti. Pääsääntöisesti työntekijä itse voi ilmoittaa noin kolmen–viiden päivän poissaolosta ja kymmenenteen poissaolopäivään asti todistus työterveyshuollon hoitajalta riittää. Tämän jälkeen tarvitaan lääkärintodistus, toteaa Rytivaara.
Mitä teen, jos olen asuinkumppanini kautta altistunut koronalle, hänellä ei ole virallista testitulosta ja työtäni ei voi tehdä etänä?
– Kunta-alan tes ei sisällä altistustilanteisiin omaa palkkapykälää. Täytyy toivoa, että tässä vaiheessa jokaisella työnantajalla on tätä tilannetta varten erilliset toimintaohjeet. Olen ymmärtänyt, että eri kaupungitkin suhtautuvat tähän eri tavalla. Altistumistapaukset kuuluvat tartuntatautilain piiriin, Nybondas-Kangas sanoo.
– Tällöin suositellaan kotitestin tekemistä. Aika usein positiivinen kotitesti varmentuu positiivisena virallisessa testissä. Negatiivinen testitulos ei toki poissulje koronaa. Tällöin tulisi myös olla yhteydessä työterveydenhuoltoon ja edetään alueellisten ohjeiden mukaan, sanoo Rytivaara.
Rytivaara kertoo, että osa yrityksistä testauttaa työntekijöitä omalla kustannuksellaan, jos julkisen puolen koronatestiin on erityisen vaikea päästä. Rytivaara toivoisi, että karanteenipäätöksiä pystyisivät tekemään positiivisen koronatestituloksen perusteella muutkin kuin tartuntatautilääkärit, jotta päätökset eivät viipyisi ja epidemiaa saataisiin näin kuriin.