Tietokirjailija, toimittaja Jukka Rislakki on tutkinut vuosikymmenien ajan tiedustelutoimintaa ja vakoilua. Hän valotti Huomenta Suomessa muun muassa sitä, miksi Vladimir Putin päätti käynnistää laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan tiedustelutiedoista huolimatta.
Teoksessaan Tiedustelu ja vakoilu — Opit, operaatiot, agentit Jukka Rislakki esittelee niin suomalaista kuin kansainvälistä tiedustelutoimintaa ja tunnettuja vakoojia.
– Kirja sisältää tietoa Suomen tiedustelupalvelujen ulkomaisista suhteista jaa myös siitä mitä muiden maiden tiedustelupalvelut ovat tehneet Suomessa, Rislakki kertoo.
Lue myös: Tuijottelua ja nuokahtelua: katso kooste yleisön reaktioista Putinin puheen aikana
Putin ei luottanut omaan tiedustelupalveluunsa
Rislakki sivuaa kirjassaan historian lisäksi nykyaikaa ja esimerkiksi Ukrainan sotaa ja siihen johtaneita tiedustelutietoja.
– Minulla on yksi luku Ukrainasta, ja lyhyesti sanottuna ihmettelen, miksi Venäjän tiedustelutaustainen presidentti teki niin suuren strategisen virheen, Rislakki sanoo.
Vladimir Putinin päätökseen hyökätä laajamittaisesti Ukrainaan vaikutti Rislakin mukaan usea seikka.
– Hän teki sen omien tunteidensa pohjalta, hän ei luottanut omaan tiedustelupalveluunsa ja teki päätöksen pienessä piirissä.
Rislakin mukaan Venäjän tiedustelupalvelu on korruptoitunut monien muiden Venäjän organisaatioiden tapaan. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan valmisteli maan sisäinen tiedustelupalvelu FSB. Rislakki pitää tätä erikoisena.
– FSB:llä oli paljon agentteja Ukrainassa ja paljon rahaa käytettävissään, mutta lopulta he eivät pystyneet muokkaamaan maaperää sopivaksi, Rislakki sanoo.
Pelon ilmapiiri
Rislakin mukaan tiedustelupalvelut toimivat harvoin hyvin diktatuureissa. Pelon vuoksi diktaattorille helposti kerrotaan, mitä hän haluaa kuulla. Huonojen viestien tuominen voi olla jopa vaarallista.
– Näin oli Stalinin kanssa, ja näin on Putinin kanssa, Rislakki sanoo.
Rislakin mukaan Putinin oma ura tiedustelupalveluissa oli vaatimatonta. Hän muistuttaa, että Putin palveli Itä-Saksassa, minkä vuoksi hän tuntee huonosti länsimaisten tiedustelupalveluiden toimintaa.
– Voisi sanoa, että hänellä ei ollut riittävästi kokemusta. Hän ei ollut edes kenraali noustessaan Venäjän tiedustelupalveluiden johtoon ja sitten kenraaliksi.
Suomen tiedustelutoiminta hyvällä tasolla
Rislakin mukaan Suomen siviili- ja sotilastiedustelupalvelut ovat onnistuneet resursseihinsa nähden suhteellisen hyvin.
– Ajoittain ne ovat olleet kuuroja ja sokeita, ja ajoittain kauan sitten on myös syyllistytty virheisiin. Nykyisten tiedustelulakien aikana uskon Suomen tiedustelutoiminnan olevan paremmalla tolalla kuin koskaan ennen.
Rislakin mukaan Suomen tiedustelutoiminta on nykyisin valvotumpaa, voimakkaampaa ja keskitetympää kuin aiemmin. Tiedustelun tavoitteet ovat vuosien mittaan pysyneet samoina, mutta siihen käytettävä teknologia kehittyy jatkuvasti.
Mata Hari ja suomalaisupseeri
Tehdessään tutkimusta kirjaansa vasten Rislakki kohtasi uusia ja yllättäviä Suomeen linkittyviä kohtaloita.
– Viimeisin sellainen hiuksia nostattava tapaus oli, kun huomasin, että historian kuuluisimman naispuolisen vakoojan Mata Harin kanssa teloitettiin yhdessä suomalainen upseeri. Ranskalaiset ampuivat heidät molemmat yhdellä kertaa.
Suomalaisen upseerin henkilöllisyydestä Rislakilla ei kuitenkaan ole varmuutta. Hän ei pidä myöskään täysin vedenpitävänä sitä, että Mata Hari olisi todellisuudessa ollut vakooja. Rislakin mukaan Mata Hari saatettiin lavastaa saksalaisten toimesta.
– En tiedä, miksi tämä suomalaisupseeri teloitettiin juuri silloin. Ehkä hän oli syyllistynyt kuitenkin eri asiaan kuin Mata Hari, Rislakki pohtii.