Suomessa on suojelupoliisin arvion mukaan kymmeniä ulkomaalaisia tiedustelu-upseereita, eli tuttavallisemmin vakoojia. Supon päällikkö avasi MTV:n Uutisextrassa ulkomaalaisten tiedustelijoiden toimintatapoja.
Supon viesti on, että Suomessa aktiivisimpia ulkomaisia tiedustelutoimijoita ovat Venäjä ja Kiina. Tiedossa olevien vakoojien tarkkaa määrää ei kuitenkaan julkisuuteen kerrota.
Ruotsin turvallisuuspoliisi on varoittanut aiemmin, että Ruotsissa jopa kolmas Venäjän diplomaateista olisi vakoojia.
Supon päällikkö Antti Pelttari ei kommentoi Suomen suhdelukua, mutta toteaa, että diplomaattipeite on ulkomaalaisille vakoojille tyypillinen. Pelttari kommentoi aihetta MTV:n Uutisextra-ohjelmassa.
– Diplomaattipeite on yleisin peite, koska se takaa suojan rikosoikeudellisilta toimilta ja antaa luontevan tavan lähestyä ihmisiä. Diplomaattien tehtävänähän on hankkia tietoa ja luoda suhteita, hän selittää.
Lue myös: Venäjä voi yrittää vaikuttaa Suomen Nato-keskusteluun, arvioi suojelupoliisi – "Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua"
"Tähän työhön koulutettuja ammattilaisia"
Vakoojaksi päätyvät tiedustelu-upseerit käyvät Pelttarin mukaan yleensä läpi pitkän koulutuksen, jossa opetellaan muun muassa luottamuksellisten suhteiden luomista ja oikeisiin piireihin kapuamista.
– He ovat nimenomaan tähän työhön koulutettuja ammattilaisia. Se on vuosien koulutus.
Vakoojia kiinnostavat esimerkiksi tiedot Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikomuksista. Sen sijaan että näitä tietoja yritettäisiin nyhtää suoraan päättäjiltä, toiminta on yleensä hienovaraisempaa.
– Sitä ei usein pyritä hankkimaan suoraan päättäjiltä, koska se on hyvin vaikeaa, vaan päättäjän lähipiiriltä – luomalla pitkäaikaista luottamuksellista suhdetta, ja sitä kautta saamalla henkilöt luovuttamaan jopa salaista tietoa, Pelttari sanoo.
Pelttari kuitenkin huomauttaa, että Suomessa vastavakoilu toimii, ja ulkomaisen tiedustelun keinovalikoima tunnetaan hyvin. Supo on aktiivisesti yhteydessä henkilöihin, joiden uskotaan tai tiedetään olevan tiedustelun kohteena.
– Vastavakoilutyötä on tehty määrätietoisesti koko kylmän sodan jälkeisen ajan, Pelttari sanoo.
Pelttari kuvailee Supon vastavakoilutyötä "ennaltaehkäiseväksi".
– Suomessa ei 20 vuoteen ole vakoiluoikeudenkäyntejä ollut, hän kommentoi.
Lue myös: Supon mukaan Venäjä on Suomen suurin uhka – näin Ukrainan sota on muuttanut turvallisuustilannetta Suomessa
Tilanne normaalilla korkealla tasolla
Supon arvion mukaan Suomi on kautta aikojen ollut "vilkkaan tiedustelutoiminnan kohteena".
Tilanne ei ole tämän suhteen viime vuosina muuttunut. Henkilötiedustelun määrä ei ole viime aikoina lisääntynyt turvallisuuspoliittisesta myllerryksestä huolimatta.
– Se on pysynyt suurin piirtein samalla korkealla tasolla jo pitkään, Pelttari sanoo.
Supon arvion mukaan viime vuosina ulkomaalaisten vakoojien toimintaa on vaikeuttanut esimerkiksi pandemia, joka on asettanut haasteita liikkumiseen.
Mutta myös Ukrainan sota voi vaikeuttaa tiedustelutyötä.
– Uskon, että aika harva suomalainen on kiinnostunut keskustelemaan venäläisten tahojen kanssa. Lähestyminen on varmaan vaikeampaa kuin aiemmin.
– Se on ihan ymmärrettävä reaktio tämän hyökkäyksen jälkeen.
MTV:n pitkä Uutisextra on katsottavissa mtv-palvelussa jo perjantaina. MTV3-kanavalta lyhyemmän version ohjelmasta voi katsoa lauantaina Seitsemän uutisten jälkeen.