Asiantuntija Kemppinen tarkastelee kriittisesti Kaikki pelaa -järjestelmää

Kemppinen ei silti halua unohtaa sosiaalisuuttakaan. Sen pitäisi kuitenkin olla vain yksi osa lasten valmentamista.

- Sosiaalisuuden pitäisi olla sivistysvaltiossa itsestäänselvyys. Mutta sitä pitää toitottaa, koska ihmiset tulevat niin erilaisista taustoista. Kyseenalaistan sen, että lapset nauttisivat enemmän tavoitteettomassa tilassa. On tärkeää, että lapsi onnistuu. Kun pyöritetään tällaisia massoja, on selvää, että suurimmasta osasta harrastajia ei tule pelaajia. Tavoite onkin, että heistä tulee hyviä ihmisiä ja että hekin nauttivat, Kemppinen alleviivaa.

"Koulutusjärjestelmä alkeellinen"

Kemppisen mielestä kilpailullisuutta korostavan koulukunnan ongelma on, että Suomessa ollaan auttamatta jäljessä juniorivalmennuksessa.

- Valmentajien koulutusjärjestelmä on alkeellinen, siksi keskustelua käydään usein tunnepuolella. Kun meillä on Suomessa päiväkodeissa ja peruskouluissa niin hyvä koulutusjärjestelmä, olen aina ihmetellyt, miten se ei ole siirtynyt urheiluun, Kemppinen pohtii.

Kemppinen on itse kehittänyt Tanoke-valmennusjärjestelmän, joka nimensä mukaisesti kehittää taitoa, nopeutta ja ketteryyttä lasten herkkyyskausia hyväksikäyttäen.

- Suuri ongelma on, että Suomessa liian harva valmentaja tietää hermoston ja aivojärjestelmien kehittämisestä. Suomessa on perinteisesti puhuttu monipuolisen urheilemisen tärkeydestä, Kemppinen muistuttaa.

Ulkomailla kehitys kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Erikoistuminen tapahtuu yhä aikaisemmin.

- Se on kilpailullinen tosiasia. Valmennus on aloitettava aikaisemmin, mutta lapsen ehdoilla, Kemppinen muistuttaa ja lisää, ettei monipuolinen harrastaminen suinkaan takaa monipuolista oppimista.

- Meillä voi olla neljää tai viittä lajia harrastaneita lapsia, jotka voivat olla hyvin "vähän oppineita", Kemppinen väittää.

Löytyykö konsensusta kilpailullisuuden ja sosiaalisuuden kannattajien välille koskaan?

- Sitä on äärettömän vaikeaa määrätä ulkopuolelta, koska ihmiset lopulta aina luovat sen toiminnan, Kemppinen päättää.

Lapsen oma tahto huomioitava

Vaikka Pertti Kemppinen puhuu lasten ja nuorten valmennuksen tavoitteellisuuden puolesta, hän korostaa lapsen oman tahdon huomioimista.

- En aja tehovalmennusmallia. Miksi pitäisi väkisin veistää lapsesta jotain, mitä hän ei itse halua? Pidän äärettömän tärkeänä lapsen oman tahdon ja persoonan huomioimista, Kemppinen sanoo.

Lasten vähäinen liikkuminen huolestuttaa myös Kemppistä.

- En tiedä, voiko sitä edes sanoa ääneen, mutta meidän elintasomme vaikuttaa. Viihdeteollisuus, virikemaailman runsaus, ruokailutottumukset ja levon vähäisyys näkyvät. Jos minulla on ylipainoinen valmennettava, otan selvää, onko taustalla jokin sairaus. Jos taustalla ovat elintavat, otan asian puheeksi. Tällaisiin asioihin ei yleensä puututa, mutta minusta se on välinpitämättömyyttä, Kemppinen lataa.

Kemppinen uskoo suuren muutoksen alkavan kohta näkyä suomalaisen urheilun huipulla.

- Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua jalkapalloilussa yhä isompi osa nuorten ja miesten maajoukkuepelaajista on maahanmuuttajanuoria. Heillä on intohimoa. Siihen vaikuttaa kulttuuritausta ja nälkä. He viihtyvät enemmän kentällä omalla ajallaan, Kemppinen ennakoi.

(MTV3-STT)