Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan Anneli Auerin vaatima korvaussumma on Suomen mittakaavassa hurja, vaikka tapaus onkin poikkeuksellinen.
–Ajattelin ennen tätä iltaa, esitänkö liian suuren arvion, jos arvioin summaa useiksi sadoiksi tuhansiksi euroiksi, Tapani sanoo STT:lle.
Auer hakee valtiolta yli kolmen miljoonan euron korvauksia niin sanottuun Ulvilan murhajuttuun liittyvästä vapaudenmenetyksestä.
Hovioikeus katsoi helmikuussa 2015, että miehensä murhasta syytetty Auer on syytön. Syyttäjät hakivat valituslupaa, mutta korkein oikeus ei myöntänyt sitä. Rikos tapahtui jo vuonna 2006, ja juttu ehti käydä kaikki oikeusasteet läpi kaksi kertaa.
Tapani muistaa Suomen rikoshistoriasta vain yhden tapauksen, jossa henkirikoksesta syytetty on saanut mittavat korvaukset sen jälkeen kun hänet on todettu syyttömäksi. Bodominjärven vuoden 1960 verityön murhasyytteistä aikanaan vapautetun Nils Gustafssonin saamat kärsimyskorvaukset olivat noin 45 000 euroa. Tällöin päiväkorvaus nousi satoihin euroihin.
– Auerin vaatimat päiväkohtaiset korvaukset ovat noin nelinkertaiset verrattuna Gustafssonin saamiin. Tässä on se vaikeus, pitääkö summaa ajatellakaan päiväkohtaisena menetyksenä, vai pikemminkin kokonaisuutena. Tämäntyyppisiin juttuihin ei ole ollut löydettävissä selväpiirteisiä laskentaperusteita, Tapani sanoo