Aselaki tiukentuu ensi vuonna

Eduskunta saa keväällä käsiteltäväkseen ampuma-aselain ensimmäiset tiukennukset. Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) kertoi tiedotustilaisuudessaan., että valmistelu on ollut jo vireillä.

Vielä viime marraskuussa Holmlund katsoi, että Jokelan ampumadraama oli yksittäistapaus, jonka pohjalta ei kannata ryhtyä nopeisiin lainsäädännöllisiin toimiin.

Uusi lainsäädäntö saataneen voimaan vuoden päästä syksyllä, sillä lakiesitysten eduskuntakäsittely kestää tavallisesti kahdesta neljään kuukautta.

Lakiuudistuksessa puututaan käsiaseiden lisäksi ampuma-aseiden säilyttämisen valvontaan sekä aseluvan hakijoiden ja haltijoiden terveydentilaan. Poliisille halutaan muun muassa pääsy Kelan rekistereihin, joista se voisi tarkastaa esimerkiksi aseluvan hakijan lääkityksen.

Käsiaseille ei täyskieltoa

Sisäministeri Holmlund ei pidä mahdollisena käsiaseiden täyskieltoa. Sisäministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön päällikön Jouni Laihon mukaan kielto lopettaisi ehkä ampuma-aseharrastuksen kokonaan. Toisaalta jo hallussa olevien laillisten käsiaseiden kriminalisointi rikkoisi perusoikeuksia ja omaisuudensuojaa.

Myös Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Risto Aarrekiven mukaan kielto veisi pohjan ampumaharrastukselta. Hän pitää järjettömänä, että järjestäytyneitä urheiluampujia rangaistaisiin ampuma-aserikoksien vuoksi.

Aarrekiven mielestä myös pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ehdotus tarkkuusaseiden säilyttämisestä ampumaradoilla on käytännössä hankala toteuttaa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa on 625 toimivaa ampumarataa, jotka ovat pääosin ampumaseurojen ylläpitämiä.

Terveystietoihin päästävä käsiksi

Holmlundin mukaan luvanhaltijoiden terveydentilaan tulee kiinnittää enemmän huomiota ja terveystietojen tulisi olla luvankäsittelijöiden saatavilla entistä paremmin.

Ministerin mukaan poliisilla tulee olla riittävä tieto hakijan terveydentilasta myös tilanteissa, joissa harkitaan aseluvan peruuttamista. Tämä edellyttäisi mahdollisuutta päästä Kelan rekisteritietoihin yksilöidyissä tapauksissa.

- Salassapitovelvollisuus on syytä tarkistaa näiltä osin, Holmlund katsoi. Lääkäreille säädettävään ilmoitusvelvollisuuteen epäilyttävistä tapauksista hän suhtautui kuitenkin varauksellisesti.

Ensimmäistä asetta hankittaessa ja luvan peruuttamista harkittaessa siirrytään Holmlundin mukaan koko maassa menettelyyn, jossa kaksi viranhaltijaa käy läpi henkilökohtaisen haastattelun luvanhakijan kanssa.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero suhtautui myönteisesti ajatukseen lääkärintarkastuksesta aseluvan hakijoille ajokorttitarkastuksen tapaan. Holmund muistutti kuitenkin, että ajokorttitarkastuksessa mitataan henkilön fyysisiä ominaisuuksia, kun aseluvissa pitäisi selvittää hakijan psyykkistä tilaa. Tavallisen lääkärin lausunnon perusteella lupaharkintaa ei ehkä voida tehdä.

Luvista perutaan reilu promille

Suomessa on yksityiskäytössä noin 1,6 miljoonaa asetta eli neljänneksi eniten maailmassa asukasta kohti. Viime vuonna aselupien peruutuksia rekisteröitiin 2046 eli reilu promille kokonaismäärästä. Sisäministeriön tietojen mukaan lupien peruminen on tänä vuonna lisääntynyt.

Tahallisia henkirikoksia tehdään Suomessa vuosittain asukasta kohden edelleen noin kaksinkertainen määrä Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvoon verrattuna.

Hallituksen viime keväänä hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ei mainita erikseen käsiaseita tai aseita ylipäätään.

Turvallisuusohjelma muun muassa tuo tulevana valtuustokautena kuntien päätettäviksi uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat. Valtuustojen on käsiteltävä ne viimeistään vuoden 2010 aikana.

Paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa viranomaiset ja järjestöt sopivat yhteisistä toimista rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Turvallisuussuunnittelulla on tarkoitus puuttua erityisesti väkivaltatapauksiin ja tapaturmiin.

(MTV3-STT)