Arvostettu kiekkolääkäri haluaa alentaa vammariskiä – heittää pallon juniorivalmennukseen: "Jossain vaiheessa se tilanne voi tulla eteen"

Muutokset lisänneet turvallisuutta

Tuomisen tutkimuksissa kerättiin dataa vuodesta 2006 lähtien. Mukaan mahtui 3 300 ottelua 149 miesten ja naisten turnauksesta. Mukana oli myös 20- ja 18-vuotiaiden kisapelejä. 

Vaikka viime aikaisten uutisten perusteella ei sitä uskoisikaan, likaisten ja sääntöjen vastaisten taklausten aiheuttamat päävammat ovat vähentyneet tällä vuosikymmenellä. 

– Toisaalta taas sitten niistä asioita puhutaan enemmän, Tuominen huomauttaa. 

LUE MYÖS: SM-liigan kurinpito antoi Ilves-hyökkääjälle tuomion – "Taklaajalla on vastuu"

Sääntö- ja olosuhdemuutokset ovat parantaneet pelaajien turvallisuutta. Joustokaukalot ovat alentaneet aivotärähdysten riskiä peräti 80 prosenttia. 

Kuitenkin isoimpia vaaratekijöitä ovat avojäällä tehdyt taklaukset. Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan 56 prosenttia päävammoista syntyy ilman laitakontaktia. 

Tuoreemmasta tutkimusmateriaalista selviää, että keskialueen kaventaminen on muuttanut peliä turvallisemmaksi. Keskushyökkääjillä ei todettu vuodesta 2014 lähtien yhtään aivotärähdystä. 

– Senttereillä on juuri ollut se suurin vammariski. Nyt kiekkoa viedään ylös enemmän laitojen kautta, ei keskushyökkääjien kuljettamana. 

Taklaustaitoa enemmän junioreissa

Vaikka monessa mielessä turvallisuuskehitys on menossa parempaan suuntaan, parannettavaa on edelleen paljon. Koska pelaajien lisääntynyttä vauhtia on vaikea suitsia, sen kanssa pitää oppia elämään. 

– SM-liigassakin mennään yli kymmenen metriä sekunnissa. Törmäysenergiat ovat silloin kovia, Tuominen muistuttaa. 

Vauhti tosiaan voi olla vaarallista, sillä tutkimuksien mukaan pelin alussa aivotärähdyksiä tulee eniten, kun vauhti on kovinta. 

LUE MYÖS: Kova panna! Tappara-konkarin rajusti jyrännyt Pelicans-hyökkääjä sai tuntuvan pelikiellon

Taklaus valmistautumattomaan pelaajaan voi vastata putoamista viiden metrin korkeudesta. Sen takia on tärkeää, että pelaajat taklaavat ja ottavat sen vastaan oikeaoppisesti. 

Hän haluaa, että taklaukset suuntautuisivat entistä enemmän olkapää olkapäätä vastaan. 

– On oleellista, että taklaustaitoa opetetaan junioreissa. Kun taklaus tehdään huolellisesti, se vaatii oman keskittymisensä. Pitää havainnoida se, jos pelaaja on haavoittuvaisessa asemassa. 

Aivotärähdyksiä voi toki sattua muistakin kuin "sikataklauksista". Tuomisen tutkimuksesta kävi ilmi, että 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoissa oli yhtä suuri aivotärähdysriski kuin miesten peleissä. Tytöt eivät olleet fyysisesti ja taidollisesti valmiita viiteen turnauspeliin viikossa, mikä aiheutti vammoja. 

– Silloin loukkaantumiset voivat tulla usein esimerkiksi tahattomien törmäysten takia. Asiaan kyllä puututtiin, ja siihen on saatu parannusta. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Peli poikki, mies on jäässä.Jari Pekkarinen / All Over Press

"Ihan helposti ei muutosta tehdä"

Tuomisen mielestä isossa kuvassa kyse on siitä, mihin suuntaan jääkiekkoa halutaan viedä. Jos turvallisuuskysymys nostetaan ykköseksi, loukkaantumismäärät saadaan kyllä edelleen tippumaan. 

– Asiaa voi verrata siihen, että jos EU-tasolla kaikki lainsäädännön päätökset tehtäisiin ihmisten terveys edellä. 

Turvallisuuskeskustelun yhteydessä on väläytelty taklauksien rajoittamista niin, että vain naisten jääkiekosta tuttu kiilaaminen olisi sallittu. 

LUE MYÖS: Kommentti: Jääkiekkoilu kiperässä tilanteessa – turvallisuustalkoot aloitettava radikaalilla ratkaisulla

– Se muuttaisi jääkiekkoa niin radikaalisti, että ihan helposti niin isoa muutosta ei tehdä. Mutta voi olla, että jossain vaiheessa sekin tilanne tulee eteen. 

Tuominen korostaa, että jääkiekkoväki puhuu aivotärähdyksistä paljon avoimemmin kuin monen muun lajin edustajat. IIHF on järjestänyt kansainvälisiä symposiumeja, joiden aiheena on ollut päävammojen vähentämnen, diagnointi ja hoitaminen. 

– Aivotärähdykset eivät ole olleet niin kauheasti terveydenhuollossa tapetilla. Sikäli urheilujärjestöt kehittävät terveydenhuoltoa.