Tiistain SM-liigakierroksella nähtiin ikäviä tapauksia, kun sekä Tapparan puolustaja Tuukka Mäntylä että Jukureiden nuori hyökkääjä Patrik Puistola taklattiin tajuttomaksi. Torstaina Liigan kurinpito jakoi jälkiseurauksia tapauksiin liittyen.
Pelicansin hyökkääjälle Taavi Vartiaiselle tuomittiin kuuden ottelun pelikielto Mäntylä-osumasta.
Tapauksista syntyi kovaa keskustelua lajin ja Liigan ylle. Tilanneanalyysien keskeltä erottui yksi elementti:
”Taklattavan vastuu.”
Tätä ei mainittu sanallakaan kummassakaan päätöksessä.
Sen sijaan molemmista raporteista löytyi samainen toteamus:
”Lähtökohtaisesti taklaajalla on vastuu siitä, ettei taklauksessa tapahdu osumaa vastustajan päähän.”
Mitä tästä voi tulkita, Liigan kurinpitäjä Sampo Liusjärvi?
– Kyse on siitä, että jääkiekossa taklataan ja kuuluu taklata. Jääkiekko on fyysinen laji. Taklaus pitää tehdä kuitenkin niin, ettei päässä kolise. Totta kai kiekollisen pelaajan pitää huolehtia siitä, että hän on varautunut taklatuksi tulemiseen. Siitä huolimatta taklaus tai kontakti ei saa osua päähän, Liusjärvi sanoo MTV Urheilulle.
Liusjärven mukaan taklattavan vastuu on elementti, joka on vahvasti läsnä eri kurinpitopäätöksiä tehdessä.
– Jos mietitään tällä kaudella nähtyjä kovia taklauksia ja ajatellaan, että ne eivät olisi osuneet päähän – niissä olisi varmasti nähty sitä, että pelaaja joutuu vetämään happea penkillä. Mutta ei me niistä pelikieltoja anneta. Eivätkä tuomarit jaa rangaistuksia niistä.
– Pää on sillä tavalla pyhä paikka, että osumat eivät saa tulla sinne. Vartalotaklauksia saa tulla. Niistä voi tulla loukkaantumisia, mutta kyse on fyysisestä pelistä. Selkeää on kuitenkin se, että kiekollisella pelaajalla on vastuu itsestään: häntä voidaan taklata ja että häntä taklataan.
Kehityssuuntaa vaikea määritellä
Ovatko päähän kohdistuneet taklaukset lisääntyneet aiempaan nähden?
Liigan kurinpitäjän Liusjärven mukaan vertailu on vaikeaa. SM-liigaa koskeva sääntökirja ja eri sääntöjen tulkinnat ovat muuttuneet matkan varrella.
– Päähän kohdistuneisiin taklauksiin suhtaudutaan tarkemmin ja pelaajan turvallisuutta pidetään entistä korkeammassa arvossa. Liigassa on selkeytetty tulkintaa siitä, että mitkä ovat päähän kohdistuneita taklauksia ja mitä sanktioidaan pelikielloilla. Myös rangaistuksia on korotettu, Liusjärvi käy läpi.
Ennen torstaita valtaosa liigajoukkueista oli pelannut vähintään 26 ottelua. Syksyn aikana Liigassa on ollut 24 kurinpitotapausta, joista 18 on johtanut pelikieltoon.
– Näistä 18 päätöksestä 10 on ollut päähän kohdistuneita taklauksia. Ei käy kiistäminen, etteikö niitä olisi ollut. Niistä annetaan myös selkeästi kovempia pelikieltoja kuin myyntyyppisistä tapauksista, Liusjärvi perkaa.
Liusjärven mukaan vain yksi päähän kohdistunut taklaus on ollut niin sanotusti ”tarkoituksellinen”. Tällä hän viittaa Kärppien hyökkääjän Jussi Jokisen kahdeksan ottelun mittaiseen pelikieltoon.
– Kaikki muut, joista on tullut pelikieltoja, ovat olleet tietyllä tavalla pelitilanteita. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (Tappara-hyökkääjä Charles Bertrandin poikittainen maila KooKoo-hyökkääjä Vilmos Galloon). Muut ovat olleet jääkiekkoon kuuluvia taklaustilanteita. Ne ovat olleet pienestä kiinni.
– Se on epäonnistunut, että miten tilanteisiin on menty tai että miten taklaus on ajoitettu. Tai sitten huonosti otettu taklaus on johtanut pääosumaan. Tämä on se iso kuva, mikä noiden taustalla on, Liusjärvi käy läpi.
Huomio keskustelusta
SM-liigan kurinpito on sääntöjä valvova elin, eikä se määritä isoja suuntaviivoja. Näin ollen Liusjärvi ei ole se taho, joka linjaa sitä, että mihin suuntaan sarjan peli on menossa tai mihin suuntaan sen pitäisi mennä.
Kyse on Liigasta ja siinä toimivista tahoista, joiden on pidettävä huoli pelin kehityssuunnasta.
Liusjärvi on kuitenkin pistänyt merkille sen, millaista keskustelua taklausten yllä ja ympärillä on käyty.
– Tietoisuus päävammoista on kasvanut ja päätä pidetään pyhänä asiana. Mutta. Mun mielestä keskustelu tai jotkut puheenvuorot eivät välillä tunnista sitä, että jääkiekossa kyse on fyysisestä kamppailupelistä. Siihen kuuluu kontakti. Se on osa lajia. Sitä ei olla viemässä pois, Liusjärvi painottaa.
