SM-liigan pelikieltopäätöksissä erikoinen yksityiskohta – kurinpitäjä Sampo Liusjärvi avaa nyt taustaa

Liusjärven mukaan taklattavan vastuu on elementti, joka on vahvasti läsnä eri kurinpitopäätöksiä tehdessä.

– Jos mietitään tällä kaudella nähtyjä kovia taklauksia ja ajatellaan, että ne eivät olisi osuneet päähän – niissä olisi varmasti nähty sitä, että pelaaja joutuu vetämään happea penkillä. Mutta ei me niistä pelikieltoja anneta. Eivätkä tuomarit jaa rangaistuksia niistä.

– Pää on sillä tavalla pyhä paikka, että osumat eivät saa tulla sinne. Vartalotaklauksia saa tulla. Niistä voi tulla loukkaantumisia, mutta kyse on fyysisestä pelistä. Selkeää on kuitenkin se, että kiekollisella pelaajalla on vastuu itsestään: häntä voidaan taklata ja että häntä taklataan.

Kehityssuuntaa vaikea määritellä

Ovatko päähän kohdistuneet taklaukset lisääntyneet aiempaan nähden?

Liigan kurinpitäjän Liusjärven mukaan vertailu on vaikeaa. SM-liigaa koskeva sääntökirja ja eri sääntöjen tulkinnat ovat muuttuneet matkan varrella.

– Päähän kohdistuneisiin taklauksiin suhtaudutaan tarkemmin ja pelaajan turvallisuutta pidetään entistä korkeammassa arvossa. Liigassa on selkeytetty tulkintaa siitä, että mitkä ovat päähän kohdistuneita taklauksia ja mitä sanktioidaan pelikielloilla. Myös rangaistuksia on korotettu, Liusjärvi käy läpi.

Ennen torstaita valtaosa liigajoukkueista oli pelannut vähintään 26 ottelua. Syksyn aikana Liigassa on ollut 24 kurinpitotapausta, joista 18 on johtanut pelikieltoon.

– Näistä 18 päätöksestä 10 on ollut päähän kohdistuneita taklauksia. Ei käy kiistäminen, etteikö niitä olisi ollut. Niistä annetaan myös selkeästi kovempia pelikieltoja kuin myyntyyppisistä tapauksista, Liusjärvi perkaa.

Liusjärven mukaan vain yksi päähän kohdistunut taklaus on ollut niin sanotusti ”tarkoituksellinen”. Tällä hän viittaa Kärppien hyökkääjän Jussi Jokisen kahdeksan ottelun mittaiseen pelikieltoon.

LUE LISÄÄ: SM-liigassa jysähti: tähtihyökkääjä Jussi Jokiselle pitkä pelikielto

– Kaikki muut, joista on tullut pelikieltoja, ovat olleet tietyllä tavalla pelitilanteita. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (Tappara-hyökkääjä Charles Bertrandin poikittainen maila KooKoo-hyökkääjä Vilmos Galloon). Muut ovat olleet jääkiekkoon kuuluvia taklaustilanteita. Ne ovat olleet pienestä kiinni.

– Se on epäonnistunut, että miten tilanteisiin on menty tai että miten taklaus on ajoitettu. Tai sitten huonosti otettu taklaus on johtanut pääosumaan. Tämä on se iso kuva, mikä noiden taustalla on, Liusjärvi käy läpi.

Huomio keskustelusta

SM-liigan kurinpito on sääntöjä valvova elin, eikä se määritä isoja suuntaviivoja. Näin ollen Liusjärvi ei ole se taho, joka linjaa sitä, että mihin suuntaan sarjan peli on menossa tai mihin suuntaan sen pitäisi mennä.

Kyse on Liigasta ja siinä toimivista tahoista, joiden on pidettävä huoli pelin kehityssuunnasta.

Liusjärvi on kuitenkin pistänyt merkille sen, millaista keskustelua taklausten yllä ja ympärillä on käyty.

– Tietoisuus päävammoista on kasvanut ja päätä pidetään pyhänä asiana. Mutta. Mun mielestä keskustelu tai jotkut puheenvuorot eivät välillä tunnista sitä, että jääkiekossa kyse on fyysisestä kamppailupelistä. Siihen kuuluu kontakti. Se on osa lajia. Sitä ei olla viemässä pois, Liusjärvi painottaa.