Arvokisat pyyhittiin kalenterista, mutta kehittymistä ei kielletty – miten koronaepidemia muutti yleisurheiluvalmentajan ajatusmaailmaa?

Hiekkaharjun urheilukentällä on perjantai-iltapäivänä hyvin tilaa. Nuoriso pelaa rantalentopalloa ja muutama kuntojuoksija kiertää rataa ympäri. Yleisurheiluvalmentaja Pekka Kelonurmelle urheilukenttä ei ole kuitenkaan pelkkä ajanviettopaikka.

Se on enemmänkin kuin toinen työpaikka – tänne tullaan kehittymään.

Kelonurmen oma yleisurheilutausta ulottuu moniotteliijana aina Kalevan Kisoihin asti. Valmentajana menestystä on tullut vuosien saatossa vieläkin enemmän. Kelonurmi palkittiin vuoden nuorisovalmentajana vuonna 2010 ja hänen urheilijansa ovat voittaneet yhteensä 28 henkilökohtaista yleisen sarjan SM-mitalia.

Alkavan kesän piti olla urheilun suurjuhlaa, niin myös Kelonurmelle. Tokion lennot oli jo varattu ja valmennusryhmän urheilijoiden tie kohti EM-Pariisia piti alkaa kesäkuun alussa. Alkuvuodesta käynnistynyt koronaepidemia pyyhki hiljalleen kaikki yleisurheilun arvokisat pois kisakalenterista.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Hetken näytti jo siltä, että kotimainen kisakausikin jää kokonaan väliin. Miten koronaepidemia vaikutti valmentajan päivittäiseen toimintaan?

Kuten monen muunkin, myös Kelonurmen johtaman harjoitusryhmän piti suunnata huhtikuun lopussa harjoitusleirille Portugalin Monte Gordoon. Nyt kisakauteen valmistavia harjoitteita on tehty hyvin vaihtelevissa olosuhteissa ympäri pääkaupunkiseutua. 

– Kyllä se on vaikuttanut siihen arkitekemiseen aika paljonkin, erityisesti harjoituspaikkojen käyttöön. Kaikki harjoituspaikat eivät ole olleet käytössä ja tässä on ollut myös paljon alueellisia eroja kuntatasolla, kertoo Kelonurmi.

LUE MYÖS: Taas kaksi Timanttiliigan kilpailua peruttu – avauskisa suomalaisittain mielenkiintoiseen aikaan

Koronan takia kevään päivittäinen arki tapahtui pitkälti kotipaikkakunnalla, eivätkä urheilijat leireilleet ulkomailla tai kotimaan harjoituskeskuksissa. Valmentamisen ohella epidemia aiheutti myös muita käytännön haasteita. Isovanhempien apua lastenhoidossa ei ole nyt voinut käyttää ja etätyö on tullut myös erittäin tutuksi edellisten kuukausien aikana. 

Kelonurmen valmennusryhmä koostuu urheilijoista, joista useamman kesän päätavoitteena olivat Pariisin EM-kilpailut. Ranskan viranomaiset päätyivät kuitenkin ratkaisuun, jossa kisat peruttiin tältä kesältä – eikä niitä järjestetä edes seuraavana kesänä.

Seuraavan kerran yleisurheilun EM-mitaleista taistellaan Münchenissä, kesällä 2022.

Kelonurmen mukaan urheilijat reagoivat arvokisojen perumisiin omilla tavoillaan, mutta pettymys on ollut ryhmää yhdistävä tekijä. 

– Omat valmennettavani ovat siinä vaiheessa omaa uraansa, että eletään niin sanottuja huippuvuosia, joten isojen arvokisojen perumiset ovat aika merkittäviä asioita, Kelonurmi kertoo.

Nuorempien urheilijoiden kohdalla eletään jatkuvaa kehitystä ja edetään askel askeleelta kohti isompia kisoja, mutta aikuisurheilijoiden kohdalla tilanne on ollut haastavampi. Jokaisen urheilijan kanssa on käyty yhdessä läpi tulevan kesän tavoitteita ja kehityskohteita.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Ilman koronaepidemiaa Kelonurmen valmennusryhmä olisi harjoitellut suurimman osan huhtikuusta Portugalin auringon alla, Monte Gordon kaupungissa. Kevään harjoitusleirit ovat tärkeä osa kilpailuun valmistavaa harjoituskautta ja parempia olosuhteita haetaan lämpimistä oloista.

Alkukevät ja -kesä on yleisurheilijoille yleensä kiireistä aikaa. Arvokisarajat pitää rikkoa hyvissä ajoin ennen kisoja ja näyttöjä annetaan myös kesän muihin maajoukkuetehtäviin. Koronaepidemian takia kilpailukausi on kuitenkin siirtynyt eteenpäin.

LUE MYÖS: Ainakin kolme kansainvälistä huippua tyrkyllä Turkuun – Suomen urheilukesän kovatasoisin tapahtuma tavoittelee lähes 3 000 katsojaa: "Näyttää siltä, että ollaan pelattu oikeaa korttia"

Vielä kuukausi sitten koko kilpailukalenteri ammotti tyhjyyttään. Oli epäselvää, päästäänkö kesällä radalle ollenkaan. Kelonurmen mukaan epävarmuus kesän kilpailuista – tai niiden poissaolosta – on aiheuttanut haasteita harjoittelun suunnitteluun.

– Olen itse lähtenyt harjoittelun suunnitellussa aina siitä maalista, jota kohti kuntoa rakennetaan. Tulevan kesän osalta yksittäisten urheilijoiden tavoitteet ovat olleet kevään aikana vähän epäselviä, joka on tuonut harjoittelun suunnitteluun oman epävarmuustekijänsä, Kelonurmi kertoo.

Yleisellä tasolla kaikkea on tänä keväänä hiukan myöhäistetty. Alkukesän kisojen puutteen takia kuntohuippua on voinut tähdätä vähän myöhemmälle kesään. Isoja vaikutuksia, mutta yksilöurheilijan kanssa harjoittelun suunnittelu on aina palapelin rakennusta. 

Nyt kisakalenterista löytyy jo merkintöjä. Lajikohtaisia kisoja käytiin jo heti kesäkuun alussa ja suurempia kisoja on luvassa heinäkuun puolella. Vaikka arvokilpailut loistavatkin poissaolollaan, on Kelonurmella selvä ajatus omien suojattiensa tavoitteista ensi kesälle. 

– Vaikka arvokisoja ei olekaan, niin kukaan ei estä kehittymistä ja hyvien tuloksien tekoja – kunhan kisoja pystytään järjestämään, toteaa Kelonurmi.

Hänen mukaansa Kalevan Kisat ja Suomi-Ruotsi -maaottelu näyttäisivät olevan kesän päätähtäimet kisojen suhteen. Asenne kesän kisoja kohtaan on nyt kuitenkin ehkä aavistuksen rennompi.

– Näen tulevassa kesässä paljon erilaisia mahdollisuuksia. 

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.