Ari Lahti matkustaa jalkapallon MM-kisoihin kahdesti – Norja valitsi boikotin: "Fifalta oli aikoinaan väärä päätös myöntää kisat Qatarille"

Lahti itse matkustaa MM-turnaukseen kahdesti. Eri maiden palloliitot kokoontuvat Fifan järjestämään kokoukseen, jota seuraavan turnauksen avausottelun lisäksi Lahti on seuraamassa joulukuussa pelattavaa loppuottelua.

Raporttien mukaan kisojen työmailla on kuollut vuosien varrella tuhansia ihmisiä. Kaikista huonoista uutisista huolimatta maassa on tapahtunut Lahden mukaan – Fifan ja kansallisten palloliittojen paineen kautta – myös positiivista kehitystä.

– Olemme todenneet, että Fifalta oli aikoinaan väärä päätös myöntää kisat Qatarille. Sen aikaisessa päätöksentekojärjestelmässä ei ehkä tarpeeksi kiinnitetty huomiota niihin selkeisiin puutteisiin, jotka siinä yhteiskunnassa ovat olleet vallalla, Lahti sanoi.

Palloliitto suosii Qatarin kisojen kohdalla "rakentavaa dialogia" boikotin sijaan. Se on valittu linja, josta on keskusteltu yhdessä myös Suomen poliittisten päättäjien kanssa. Norja on toiminut toisin, eikä maa lähetä edustajiaan kisoihin.

– Aloitimme dialogin Qatarin viranomaisten, järjestelytoimikunnan ja Fifan kanssa jo vuonna 2015 yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Teimme Pohjoismaiden kanssa ensimmäisen vierailun paikan päälle vuonna 2016. Olin henkilökohtaisesti mukana vastaavalla vierailulla vuonna 2019, jolloin tutustuimme työntekijöiden ja työläisten asuinolosuhteisiin, työoloihin, lainsäädäntöön, vierailimme ILO:n (YK:n alainen työjärjestö) toimistolla ja keskustelimme Qatarin viranomaisten kanssa.

– Sen jälkeen meiltä toivottiin laajempaa eurooppalaista yhteisöä esittämään näitä vaatimuksia, ja olimme aktiivisesti mukana siinä, että saimme Uefan mukaan. 2020-luvun alkupuolella Uefa kokosi suuremman joukon eurooppalaisia palloliittoja ja lähti tavallaan jatkamaan sitä työtä, minkä Pohjoismaat olivat aloittaneet. Se liike, joka vaatii nyt muutoksia, on nyt isompi eurooppalainen liike.

Lahti piti viime vuoden keväällä Fifan kongressissa Pohjoismaiden puolesta puheen ihmisoikeuksien puolesta. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Suomen Palloliitto otti Qatarin epäkohtiin kuitenkin kantaa vasta sen jälkeen, kun maajoukkuepelaaja Riku Riski boikotoi vuonna 2019 maassa järjestettyä Huuhkajien harjoitusleiriä. Lahden mukaan Palloliitto ei herännyt ongelmaan liian myöhään.

– Riku Riskin ulostulo oli vuonna 2019. Palloliitto aloitti työn muiden Pohjoismaiden kanssa jo vuonna 2015. Olemme tehneet sitä työtä ehkä enemmän taustalla kuin julkisuuden eturivissä. Uskomme, että meillä on suora vaikutuskanava asioihin Uefan ja Fifan kautta.

LUE MYÖS: MM-jalkapallo 2022: Otteluohjelma, tv-lähetykset ja tulokset

LUE MYÖS: Qatarin MM-kisat jaksavat yllättää – Erdoganin eliittijoukot vastaavat turvallisuudestat

LUE MYÖS: MTV:n ja C Moren tiimi valmis jalkapallon MM-kisoihin – kasassa huippuluokan asiantuntijatiimi