Sen jälkeen, kun korona poistettiin yleisvaarallisten tartuntatautien luokituksesta, on suomalaisten asenne sairautta kohtaan löyhentynyt merkittävästi. HUSin apulaisylilääkäri muistuttaa, ettei tauti ole vain perusflunssa, vaan sillä voi edelleen olla vakavia seurauksia.
Moni suhtautuu koronaan "pelkkänä tavallisena flunssana", mutta HUSin apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalaisen mukaan ajatus on virheellinen.
– Koronavirus ei ole verrattavissa flunssaviruksiin, vaikka korona tautina voi olla ja on monella lieväoireinen ja muistuttaa flunssaviruksen aiheuttamaa nuhakuumetta.
– On muistettava, että korona voi aiheuttaa edelleen myös korkeakuumeisen, yleistilaa laskevan ja esimerkiksi keuhkokuumeeseen johtavan taudin.
Tavallisten flunssavirusten sijaan koronavirusta tulee verrata vakavuudeltaan vähintään kausi-influenssaan ja RS-virukseen, ja erityisesti riskiryhmiin kuuluvien tulee suhtautua tautiin vakavasti.
Tieteellisten tutkimusten mukaan korona lisää RS-viruksen ja kausi-influenssan tapaan sydän- ja aivoinfarktin riskiä sekä voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa.
– Lisäksi koronainfektion jälkeen voi sairastua koronan pitkäaikaisoireisiin eli long covidiin. On myös näyttöä siitä, että koronataudin useamman kerran sairastavat voivat olla alttiimpia saamaan long covidin.
Vakavan sairastumisen riskiryhmiin kuuluvat yli 65-vuotiaat, perussairautta sairastavat tai immuunipuutteiset ihmiset, joiden sairaalahoitoisuuden ja kuolleisuuden riski on huomattavan kohonnut.
Lue myös: Korona ja hinkuyskä leviävät nyt Suomessa – miten taudit erottaa toisistaan?
Koronakuolleisuus nousi korkeimmilleen Suomessa vuonna 2023
Vuonna 2023 Suomessa levisi koronan omikronvariantti ja vaikka tauti poistettiin yleisvaarallisten tartuntatautien listalta, oli koronakuolleisuus Suomessa pandemia-ajan korkein juuri syystalvella 2023.
– Viime vuonna riskiryhmien rokotukset aloitettiin 4–6 viikkoa liian myöhään, mikä näkyi sairaalahoitoon joutumisena ja kuolleisuutena, Ruotsalainen kertoo.
Jotta samalta vältyttäisiin kuluvan vuoden aikana, on riskiryhmien rokottamista aikaistettu.
– Tänä vuonna koronarokotukset aloitetaan jo elokuussa ennen influenssarokotuksia, sillä korona elää ihan omaa kiertoaan, eikä esiinny vielä kausiluontoisesti, kuten influenssa tai RS-virus.
Lue myös: Koronatapaukset ovat nousussa, mutta taudinkuva on lieventynyt – "Vakava sairastuminen huomattavasti vähäisempää"
WHO kehottanut valtioita varautumaan koronaepidemian torjumiseen
Ruotsalainen kertoo, että maksuttomat koronarokotukset aloitetaan elokuussa kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä.
Lisäksi ensimmäisessä erässä rokotetaan myös muut 80 vuotta täyttäneet tai sitä vanhemmat ja voimakkaasti immuunipuutteiset.
– Tällä pyritään ehkäisemään näiden riskiryhmien koronan sairaalahoitoisuutta ja kuolleisuutta. Ikä on yksittäinen riskitekijä, koska mitä korkeampi ikä, sitä suurempi riski sairastua vakavasti.
Tämän jälkeen rokotteen saavat portaittain 75–79-vuotiaat, loput yli 65-vuotiaat ja yli 18-vuotiaat perussairauksia sairastavat. Influenssarokotuksia koronarokotusten rinnalla aletaan antaa noin lokakuun alusta.
WHO ilmoitti viikko sitten, että valtioiden tulee varautua koronaepidemian varotoimiin, sillä useissa maissa testipositiivisuudet ylittävät 10–20 prosenttia väestöstä.
– WHO antoi myös ohjeet rokotusten käynnistymisestä ja riskiryhmien rokottamisesta vähintään 12 kuukauden välein. Osa maista rokottaa iäkkäämpää väestöään jopa puolen vuoden välein, Ruotsalainen kertoo.
Lue myös: Vaarallisten taudinaiheuttajien lista uusiksi – aiheuttaako joku näistä seuraavan pandemian?
Suomessa tilanne on se, että sekä jätevesipitoisuudet että jonkin verran myös sairaalahoidon tarve ovat jo korkeammalla kuin viime vuonna samaan aikaan, Ruotsalainen kertoo.
– Koronaepidemian huippu oli vuonna 2023 marraskuun puolivälissä, mutta tänä vuonna se voi olla jo aiemmin. Tässä kisataan ajan kanssa, on tärkeää, että rokotukset aloitetaan.
Lue myös: Kärsitkö aiempaa pahemmasta krapulasta? Syy voi piillä koronassa
Oireisena ei edelleenkään tule tavata riskiryhmäläisiä
Ruotsalainen muistuttaa, että etenkin riskiryhmäläisten on hyvä suojautua rokotteen lisäksi koronalta myös käyttämällä epidemia-aikana hengityssuojaimia ruuhkapaikoissa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.
– Kyseessä on hengitysteitse leviävä tauti, joten pelkkä käsihygienia ei suojaa tartunnalta.
– Jos on työelämässä, oireisena tulee jäädä kotiin, eikä sairaana saa tavata riskiryhmään kuuluvia.
Lue myös: Korona- tai influenssarokotuksen voi pian hakea apteekista tai hammaslääkäriltä
Katso myös: Voiko työntekijöiden omiin sairausilmoituksiin luottaa?
9:54