Antti Satuli: Ranska ei riitä EU-papereiden kieleksi

Euroopan unionin monien keskeisten papereiden laatiminen vain ranskan kielellä on herättänyt arvostelua Brysselissä. Suomen pysyvä EU-edustaja Antti Satuli on sitä mieltä, että paperit olisi käännettävä useammalle kielelle. Ranskasta tuli EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alussa.

Satuli ilmoitti tänään ottavansa kieliasian esille unionin ministerineuvoston ja Ranskan edustajien kanssa. Asiasta keskusteltiin jo EU-maiden ulkoministerien kokouksessa Brysselissä. Esimerkiksi tiedotteet ja kokouksen loppupäätelmät olivat saatavissa vain ranskaksi. Satulin mukaan kyse on arkipäivän avoimuudesta ja sen edistämisestä, ja asiaan liittyy mm. tiedotusvälineiden toiminnan helpottaminen.

Esimerkiksi Portugalin puheenjohtajuuden aikana käytössä olivat rinnakkain englanti ja ranska. Satulin mukaan Suomi pyrki puheenjohtajuutensa aikana viime vuonna tuottamaan materiaalia EU:n pääkielillä. Erityisesti ponnisteltiin ranskan kielen käyttämiseksi englannin rinnalla.
-Emme tietenkään voi vaatia ranskalaisia tekemään suomeksi papereita, mutta kunhan tekisivät englanniksi. Se on ihan kohtuullinen vaatimus, Satuli sanoi Brysselissä. Suurlähettiläs Satuli huomautti, että lähes kaikki Brysselissä työskentelevät ranskalaiset osaavat ainakin kohtuullisesti englantia.

Ranska: Normaali käytäntö

Ranskalaiset sanovat noudattavansa normaalia käytäntöä.
-Jos Britannia on puheenjohtajana, silloin paperit tulevat vain englanniksi, kommentoi Ranskan EU-puheenjohtajuudesta vastaava tiedottaja. Ongelma ei koske vain ministerineuvostoa. Erityisesti EU-parlamentin istunnoissa Strasbourgissa erilaiset tiedotteet tulevat usein vain ranskaksi.

EU:ssa on 11 virallista kieltä, mutta virallisia työkieliä ei ole varsinaisesti määritelty. Kieliongelmia oli myös Suomen puheenjohtajakaudella, kun Saksa vaati Suomea järjestämään saksan kielen tulkkauksen epävirallisissa ministerikokouksissa.

Satuli muistuttaa, että käytännössä EU-kielinä käytetään ranskaa ja englantia, kun tulkkausta ei ole järjestetty. Näin tapahtuu esimerkiksi coreperissa eli jäsenmaiden pysyvien edustajien kokouksissa.
-Kun toimitaan herrasmiesten lailla, ja se tapahtuu aika ajoin, niin silloin ranskalaiset puhuvat englantia ja britit puhuvat ranskaa. Kukaan ei puhu omaa kieltään, Satuli kertoo. Satulin mukaan Ranskan kauden ensimmäisessä coreper-kokouksessa jokaisen maan edustaja käytti kohteliaana eleenä puheenvuoron ranskaksi.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat