Mykoplasmamikro-organismien kehittyvä antibioottiresistenssi on nykyään suuri huolenaihe, koska ne aiheuttavat erilaisia sairauksia sekä eläimille että ihmisille.
Hengitystiesairauksien lisääntyminen aiheuttaa huolta mycoplasma pneumoniae -bakteerista. Bakteeri on johtanut Kiinassa laajamittaiseen keuhkokuumeaaltoon, ja tilanne on johtanut epidemiaan esimerkiksi Tanskassakin.
Maailman terveysjärjestön COVID-19-ohjelman tekninen johtaja Maria Van Kerkhove kertoi joulukuun alussa Reutersin mukaan toimittajille, että tilannetta seurataan.
– Seuraamme tilannetta kliinisten verkostojemme kautta ja työskentelemme yhdessä kiinalaisten lääkäreiden kanssa ymmärtääksemme paremmin antibioottiresistenssiä, joka on ongelma kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti läntisen Tyynenmeren ja Kaakkois-Aasian alueella, hän sanoi.
Lue lisää: Kiinassa huolta aiheuttanut bakteeri leviää Euroopassakin – Tanskassa tilanne kärjistynyt epidemiaksi
Mikä on antibioottiresistenssi?
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mikrobilääkeresistenssi, eli antibioottiresistenssi on seurausta antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden liiallisesta käytöstä. Tätä esiintyy käytössä ihmisillä, eläimillä, viljelykasveilla sekä näiden lääkkeiden jäämien leviämisestä maaperään, viljelykasveihin ja veteen.
Antibiootit torjuvat bakteereja monin eri tavoin, muun muassa tappamalla ne tai estämällä niiden leviämistä. Antibiootteja käytetään kaikilla lääketieteen aloilla, kuten ihosairauksien, kuten aknen, hoidossa, vakavampien infektioiden, kuten ruokamyrkytyksen tai keuhkokuumeen, ja tappavien tartuntatautien, kuten tuberkuloosin ja aivokalvontulehduksen, hoidossa.
Antibiootit estävät myös haavojen tulehtumisen vamman tai leikkauksen jälkeen ja auttavat suojaamaan ihmisiä, joiden immuunijärjestelmä on vaurioitunut, kuten syöpähoitoa saavia potilaita tai äskettäin elinsiirron saaneita henkilöitä.
THL:n mukaan on arvioitu, että vuonna 2019 resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuoli maailmanlaajuisesti noin viisi miljoonaa ihmistä. Mikrobilääkeresistenssi on yksi tärkeimmistä kuolinsyistä erityisesti kehittyvissä maissa.
EU:n alueella mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa noin 35 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain, Suomessa noin 90.
Suurin osa maailman antibiooteista syötetään terveille tuotantoeläimille. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan tämän arvioidaan olevan tällä hetkellä yksi merkittävin kansainvälisesti resistenssiä lisäävä tekijä.
Antibioottiresistenssiä pidetään laajemmassa yhteydessä suurena ja kiireellisenä maailmanlaajuisena lääketieteellisenä riskinä, joka vaatii kansainvälistä ja kansallista huomiota. Voimakkaimmin sen vaikutukset tunnetaan matalan tulotason maissa, joissa kaikkia tarvittavia antibiootteja ei välttämättä ole saatavilla. Se on iso ongelma myös konfliktista kärsivissä maissa, sillä sotavammat ovat herkkiä tulehduksille.
Euroopassa resistenssitilanne on paras Pohjois-Euroopassa, kuten Suomessa ja huonoin Etelä-Euroopassa. Tiedot käyvät ilmi Euroopan tautivirasto ECDC:n seurantatiedoista sekä THL:n Finres 2022 -raportista, joka kuvaa Suomen resistenssitilannetta.
Liiallinen käyttö johtanut resistenssin lisääntymiseen
Kun antibiootit otettiin käyttöön 1940-luvulla, niitä pidettiin jopa ihmelääkkeinä. On kuitenkin olemassa suuria huolenaiheita siitä, että liiallinen lääkkeiden määrääminen on johtanut resistenssin lisääntymiseen lääkkeitä vastaan.
Antibioottien käyttö tuhoaa ihmisen elimistöstä paljon bakteereja – sekä hyviä että huonoja kantoja. Tästä seuraa, että antibiootille vastustuskykyiset bakteerit voivat vapaasti asettua kyseiseen tilaan ja lisääntyä ilman kilpailua.
Joissakin maissa antibiootteja annetaan usein rutiininomaisesti karjan kasvun edistämiseksi tai infektioiden leviämisen estämiseksi karjassa, mikä tarkoittaa, että resistenssigeenien omaavat bakteerit siirtyvät ihmisiin saastuneen lihan, eläintuotteiden tai lannalla lannoitettujen viljelykasvien kautta.
Antibiootit pidentäneet eliniän odotetta maailmanlaajuisesti
Antibiootit tappavat bakteereja, jotka aiheuttavat infektioita ja sairauksia. Niitä käytetään miljardeissa operaatioissa, joita ilman esimerkiksi paperihaavan aiheuttama infektio voisi johtaa kuolemaan. Antibiootteja on satoja erilaisia, voiteista pillereihin ja injektioihin, ja ne on kehitetty erilaisia bakteerien aiheuttamia infektioita varten.
Antibioottien käyttöönoton jälkeen noin 75 vuotta sitten antibioottien sanotaan pidentäneen keskimääräistä elinajanodotetta maailmanlaajuisesti noin 20 vuodella, kertoo BBC:n Science Focus.
Koska bakteerit lisääntyvät jatkuvasti, ilmaantuu silloin tällöin pieni määrä DNA-mutaation omaavia soluja, joilla on immuniteetti antibiootille. Mitä enemmän lääkkeelle vastustuskykyisiä bakteereja on, sitä vaarallisemmiksi infektiot muuttuvat.
Tutkijat etsivät uusia antibiootteja ja vaihtoehtoisia tapoja torjua infektioita ja THL:n mukaan mikrobilääkeresistenssin torjuntaan liittyvää sääntelyä on kehitetty viime vuosina. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2015 kansainvälisen toimintaohjelman (Global Action Plan on Antimicrobial Resistance), joka ohjaa jäsenmaiden toimintaa mikrobilääkeresistenssin torjunnassa.