Antibiootit - hyvästä vai pahasta?

Tänään uutisoitu Oulun yliopiston tutkimus antibioottien hyödystä lasten korvatulehduksen hoidossa hämmentää monia. Juuri kun on alettu oppia välttämään mahdollisuuksien mukaan antibioottikuureja, pitäisi niitä taas alkaa käyttää.

Ei huolta, vanhat ohjeet pitävät edelleen paikkansa. Turhat antibioottikuurit ovat edelleen pannassa.

– Jokainen antibioottikuuri vaikuttaa ihmisen limakalvojen luontaiseen vastustuskykyyn horjuttamalla bakteeritasapainoa, perustelee lasten infektiotautien erikoislääkäri Eeva Salo HUS:sta nykyistä linjaa.

Salo korostaa, että pitkittynyt korvatulehdus haittaa etenkin pieniä lapsia, joiden puheen kehitys on kovassa vauhdissa, mutta jotka eivät osaa itse kertoa oireistaan.

– He saattavat hyötyä korvatulehduksen antibioottihoidosta. Oleellisen tärkeää on, että korvatulehdus on kunnolla diagnosoitu, eikä antibioottia aloiteta pelkän epäilyn perusteella, Salo painottaa.

Salo ei usko, että tutkimus tulee muuttamaan hoitokäytäntöjä kovin paljon. Kyseessä on kuitenkin vain yksi pieni tutkimus, johon osallistui 84 korvatulehdusta sairastavaa lasta.

Antibioottien hyödyt ovat kiistattomat - mutta niin ovat myös haitat. Niitä on esitelty tiedotusvälineissä tänäkin keväänä.

Helmikuussa eurooppalaiset lääkärijärjestöt korostivat ohjeissaan, ettei antibiootteja pidä määrätä ilman kunnollista diagnoosia. Maaliskuussa maailmanterveysjärjestö WHO varoitteli niin ikään antibioottien liiallisesta käytöstä ja siitä seuranneesta bakteerien antibioottiresistanssin yleistymisestä. Lisäksi maaliskuussa tehty väitöstutkimus totesi antibioottien lisäävän lasten astmariskiä ja altistavan myös lehmänmaitoallergialle.

Johtaako Oulun yliopiston antibioottitutkimus siis tilanteeseen, jossa lääkäri joutuu punnitsemaan antibioottilääkityksen hyötyjä ja haittoja ja asettamaan vastakkain yksittäisen elimen ja potilaan kokonaisterveyden?

– Ei. Lääkärin pitäisi aina arvioida sitä. Se kuuluu lääkärin työhön, Salo kiteyttää.

Lue myös:

    Uusimmat