Kova arvio lääkekäytännöstä: "Jopa puolet Suomessa määrättävistä antibiooteista voi olla turhia"

Antibioottien käyttö on yleisesti perusteltua bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa.

– Yleisin esimerkki bakteeri-infektiosta on välikorvatulehdus, joka on usein virus- ja bakteeri-infektion yhdistelmä, mutta bakteeri dominoi sitä. Klassinen esimerkki on myös pneumokokin aiheuttama keuhkokuume, jossa lapsi tulee kuumeettomaksi keskimäärin 14 tunnissa suonensisäisen antibiootin aloittamisesta, Turun yliopiston infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen kertoo.

Antibiootit eivät kuitenkaan tehoa virusten tai tiettyjen sienten aiheuttamiin infektioihin. Esimerkiksi influenssan hoidossa antibiooteista ei ole hyötyä.

Vastustuskykyisestä bakteerista ongelmia

Ruuskanen argumentoi Helsingin Sanomissa keskiviikkona 30.12. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan antibioottien tarpeetonta määräämistä ja käyttöä vastaan. Hänen mukaansa antibiootteja määrätään yleisimmin väärin perustein yskän ja nuhan hoitoon.

– Minullakin on lievä flunssa, mutta ei tulisi mieleenkään ruveta hoitamaan sitä antibiooteilla, koska flunssa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta viruksen aiheuttama tauti, johon antibiootti ei auta.

– Mikä minua entisen pääministerin sanoin kyrsii, on se, että lääkärikunta suhtautuu niin vetelästi flunssan hoitoon. Siinä yksi keskeinen oire on yskä, jota hoidetaan yleisesti antibiootilla, mutta se ei auta yskään. Ei siihen auta oikein mikään.

Ruuskasen mukaan perusteeton antibioottikuuri voi pahimmillaan aiheuttaa ikääntyvällä ihmisellä henkeä uhkaavan ripulitaudin, sillä antibiooteilla on vaikutuksia elimistön omaan bakteeriflooraan.

Merkittävin antibioottien liiallisen käytön haitta on kuitenkin bakteerien vastustuskyvyn kasvu, jolloin antibioottihoito ei enää toimi.

"Puolet määrätyistä antibiooteista turhia"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen bakteeri-infektiot-yksikön johtava asiantuntija Jari Jalava sanoo, että antibioottiresistentit bakteerit ovat globaali ongelma.

– Ei voi mitenkään ajatella, että ongelma rajoittuisi tiettyyn valtioon tai alueelle, kun sekä ihmiset, elintarvikkeet että eläimet liikkuvat lähes koko maapallolla. Jos jossakin maassa tai osassa maata ollaan löysiä torjuntatoimien ja antibioottipolitiikan suhteen, pääsevät resistentit bakteerit leviämään herkemmin.

Antibiootille resistentiksi muuttuneen bakteerin aiheuttaman infektion hoito on hankalaa, sillä Jalavan mukaan tehokkaita lääkkeitä ei välttämättä ole ollenkaan tai lääkevaihtoehdot ovat muutoin huonoja. 

Erittäin resistentit bakteerikannat eivät ole pysyneet poissa Suomestakaan, vaan niitä tavataan säännöllisesti. Noin 70 prosentissa tapauksista löydetään kontakti ulkomaille, Jalava kertoo.

Suhtautuminen antibiootteihin ja niiden määräämisen vaihteleekin maittain paljon. Jalavan mukaan antibioottipolitiikka on ollut erityisen tiukkaa ja konservatiivista etenkin Pohjoismaissa sekä Hollannissa.

– Meillä on haluttu säilyttää antibioottien teho ja paras tapa tehon säilyttämiseen on vähäinen käyttö. Monessa maailman maassa tilanne ei ole sama – politiikka on ollut löysempää, ei välttämättä ole oikeaa diagnostiikkaa käytettävissä. Toisaalta tiedetään, että on paljon maita, joissa potilaat eivät pääse lääkärin vastaanotolle, mutta antibiootteja on saatavilla ilman reseptejä, jolloin niitä käytetään.

Vaikka Jalavan mukaan suomalainen antibioottipolitiikka onkin verrattain tiukka, olisi Ruuskasen mukaan varaa kiristämiseen edelleen, sillä merkittävä osa määrätyistä antibiooteista on hänestä turhia.

– Meillä olisi tilaa luopua antibioottien käytöstä. Jos vedän hihasta, että puolet määrätyistä antibiooteista on turhia, se voi olla aika lähellä totuutta. Meillä on vielä pitkä matka siihen, mikä olisi oikea käyttö. Mutta koko maailmahan tätä tekee, emme me ainoita ole.