Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor, rikkoi neljän prosentin rajan viime perjantaina. Viimeksi 12 kuukauden euribor on ollut yli neljän prosentin lukemissa ennen finanssikriisiä 2008. Korotus ajaa asuntovelallisia ahtaalle.
Mitä neljän prosentin korotus sitten konkreettisesti tarkoittaa joillekin suomalaisille? Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus antaa esimerkin:
– Verrattuna aiempaan tilanteeseen, jossa viiteprosentti oli nolla. Jos otetaan esimerkiksi tällainen tyypillinen 200 000 euron asuntolaina, tässä tilanteessa se tarkoittaa sellaista 8 000 euron lisäkustannusta vuodessa. Eli ihan merkittävä lisäkulu kotitaloudelle.
OP:n tuoreen talouskyselyn mukaan 68 prosenttia vastaajista arvioi selviävänsä korkojen noususta erittäin hyvin tai melko hyvin ja 10 prosenttia erittäin huonosti tai melko huonosti. Brotherus sanoo, että tulos kuulostaa uskottavalta ja hyvältäkin.
Lue myös: OP:n kysely: Näin paljon suomalaisten korkokulut ovat nousseet – osa pärjää tilanteessa erittäin huonosti
– Pääosa suomalaisista ei kuulu tähän huonosti selviävään porukkaan, vaan valtaosa suomalaisista asuntovelallisista selviää näistä korkotasoista. Totta kai se tuntuu ja joutuu supistamaan. Verrattuna kymmeneen edellisen vuoden velallisten kissanpäiviin aika on toinen.
Korkosuoja pahentaa ongelmaa
Ennen lainan myöntämistä pankit testaavat lainanhakijan maksukykyä talouden stressitestillä ja hakijaa pyydetään arvioimaan taloudellista tilannettaan laajastikin. Tästä huolimatta yllätyksiä tulee. Oman taloudellisen tilanteen ennakoiminen pitkän ajan päähän on usein haastavaa. Yllättävä elämäntilanteen muutos kuten sairaus, ero tai työpaikan menetys voi keikauttaa kenen tahansa talouden ongelmiin. Tällöin korkojen reipas nousu voi tietää suuria ongelmia.
