Analyysi: Ranskan hullut viikot huipentuvat – Macron saattoi sortua elämänsä virheeseen

Vastoin odotuksia vasemmistopuolueet ja vihreät saivat kuitenkin varsin pian rivinsä ainakin näennäisesti koottua ja ilmoittivat muodostaneensa uuden yhteisen, Uusi kansanrintama (NFP) -nimellä kulkevan vaaliliiton, jonka on tarkoitus toimia mahdollisimman suurena vastavoimana laitaoikeistolle.

Oikealla kuviot äityivät dramaattisiksi, kun maltillisen oikeistopuolue Tasavaltalaisten (LR) johtaja Eric Ciotti ilmoitti tv-uutisten haastattelussa yllättäen – neuvottelematta muun puoluejohdon kanssa – muodostavansa vaaliliiton laitaoikeiston Kansallisen liittouman kanssa. 

Ilmoitus aiheutti Tasavaltalaisten puolueessa valtavan sisäisen kriisin ja jakoi käytännössä puolueen kahtia, kun suurin osa puolueen ehdokkaista kieltäytyi seuraamasta Ciottia. Ciottin päätös on järkyttänyt Ranskassa monia, sillä Tasavaltalaiset on toisen maailmansodan vastarintaa Ranskassa johtaneen Charles de Gaullen perintöä jatkanut gaullistinen puolue, jonka yhteistyö laitaoikeiston kanssa on aiemmin vaikuttanut lähes mahdottomalta.

Lue myös: Saksan Scholz huolissaan äärioikeiston mahdollisesta voitosta Ranskan vaaleissa

Perjantaina ilmestyneiden mielipidemittausten mukaan laitaoikeiston Kansallinen liittouma olisi saamassa vaaleissa nyt jopa 36 % äänistä ja nousemassa näin vaalien selväksi voittajaksi ennen vasemmiston NFP-liittoa, jonka kannatus on tällä hetkellä noin 27 %, sekä Macronin Renessanssi (RE) -puolueen blokkia, jolle povataan vain noin 20 % kannatusta.

Kansallista liittoumaa on eurovaaleissa ja nyt myös parlamenttivaaleissa johtanut karismaattisena pidetty vain 28-vuotias Jordan Bardella, joka on jo pitkään ollut puolueen entisen – ja todennäköisesti myös tulevan – presidenttiehdokkaan Marine Le Penin suojatti ja lähes osa Le Penin poliittista klaania seurusteltuaan Le Penin sisarentyttären kanssa. 

Bardella on suosittu muun muassa nuorten keskuudessa ja vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tik Tokissa, missä hänellä on 1,7 miljoonaa seuraajaa. 

Bardella on koulutukseltaan ylioppilas ja sanoo olevansa valmis pääministeriksi, vaikka onkin viime päivinä asettanut varaukseksi sen, että Kansallisen liittouman on saatava parlamenttiin ehdoton enemmistö, jotta johtaminen olisi mahdollista. Ranskan 577-paikkaisessa parlamentissa ehdoton enemmistö tarkoittaisi vähintään 289 edustajaa. Gallupien mukaan sekin saattaa olla laitaoikeistolle tällä hetkellä mahdollista.

Lue myös: Emmanuel Macron ei aio erota virastaan, oli ennenaikaisten parlamenttivaalien tulos mikä tahansa

Vasemmiston Uuden kansanrintaman riveissä puolestaan ei olla päästy yksimielisyyteen siitä, kuka nousisi pääministeriksi, mikäli vasemmisto onnistuisi etenemään vaalien voittajaksi. Merkittävin syy tähän ovat vaaliliiton sisäiset näkemyserot ja suoranaiset ristiriidat.

Laitavasemmiston Lannistumaton Ranska (LFI) on tunnetusti sosialistien kanssa eri linjoilla muun muassa Ukrainan tukemisessa sekä Gazan sotaan liittyvissä yksityiskohdissa. Joitakin LFI:n ehdokkaita on myös syytetty antisemitistisestä retoriikasta, minkä vuoksi osan vasemmiston kannattajista on ollut vaikea seistä heidän takanaan.

Yksi vasemmiston vaaliliiton suurimmista ongelmista tuntuu olevan myös LFI:n johtohahmo ja entinen presidenttiehdokas Jean-Luc Mélenchon, joka jakaa vahvasti mielipiteitä suorasukaisuudellaan ja aggressiivisella tyylillään.

Kolmannen selkeän blokin vaalitaistelussa muodostaa presidentti Macronin hallituspuolue Renessanssi liittolaisineen. Keskustablokin kampanjaa on johtanut vain puolisen vuotta sitten tehtäväänsä nimitetty pääministeri Gabriel Attal, joka on korostanut keskustaliberaalien olevan ainoa vaihtoehto kahden "äärilaidan" välillä ja tuonut esiin kahden muun blokin ohjelmien "epärealistisuutta". Oppositiopuolueiden ohjelmia onkin ruodittu mediassa tarkasti erityisesti talousasioissa.

Keskustablokin kampanjan ongelma on ollut epäsuosittu presidentti Macron ja yleinen tyytymättömyys hallitukseen ja sen toimiin. Monen on myös ollut vaikea ymmärtää presidentin päätöstä hajottaa parlamentti juuri nyt, ja osa keskustan edustajista on alkanut selvästi ottaa etäisyyttä Macroniin ja mahdollisesti pedata näin omaa jatkoaan vallanvaihdon jälkeen.

Parlamenttivaaleissa on Ranskassa kaksi kierrosta, joista ensimmäinen on edessä tulevana sunnuntaina 30. kesäkuuta ja toinen viikon kuluttua 7. heinäkuuta. Oli vaalien tulos tulevina sunnuntaina mikä tahansa, Ranskassa on joka tapauksessa edessä suuria muutoksia ja todennäköisesti myös Ranskalle epätyypillinen "cohabitation"-kausi, jossa presidentti ja pääministeri edustavat poliittisesti eri leirejä. On siis vaikea nähdä, miten vaalit voisivat ainakaan rauhoittaa maan jo valmiiksi jännitteistä yhteiskunnallista tilannetta.

• 22.1.17:18
  Venäjä

  Ranska vastasi Zelenskyin kritiikkiin heti: Pysäytti Venäjältä lähteneen tankkerin Välimerellä
• 20.1.09:50
  Kauppasota

  Trumpilta posketon tulliuhkaus Ranskalle
• 18.1.15:30
  Grönlanti

  Orpo Ylellä: Trump on tulkinnut Grönlanti-toimet väärin
• 17.1.17:13
  Lento-onnettomuudet

  Lentokone kadonnut Indonesiassa – kyydissä 11 ihmistä
• 14.1.13:26
  Grönlanti

  Ranska aikoo avata konsulaatin Grönlantiin
• Lataa lisää