Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Tere Sammallahti on räyhännyt blogissaan ja Twitterissään Feministisen puolueen eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksista Helsingin Sanomien vaalikoneessa.
Tunteiden roihun mittasuhdetta on kuitenkin hieman hankalaa ymmärtää.
Kerrataan tilanne: viime viikolla Helsingin Sanomien vaalikoneen algoritmistä keskusteltiin Twitterissä runsaasti, koska monet vihreiden ja vasemmiston suuntaan vastanneet vaalikoneen täyttäjät saivatkin suosituksiin ensisijaisesti feministien ehdokkaita.
Tämän ongelman nosti esiin vihreiden Jyrki Kasvi, joka ihmetteli, että hänellekin suositeltiin feministien ehdokkaita silloinkin, kun hän vastasi identtisesti antamiinsa vastauksiin.
– HS #vaalikone esitystapa parantunut, mutta ihmetyttää edelleen, kun vastaa 100% kuin minä, yhdessäkään teemassa (ml. kaikki) ei yhtäkään FPuolueen ehdokasta, sen sijaan useita vihreitä, mutta silti algoritmi laskee tulokseksi Fpuolueen ja tarjoaa tulokseksi sen ehdokasta, Kasvi kirjoitti.
Runsaasti keskustelua algoritmin painotuksista
Useat algoritmeja tuntevat ja tutkivat Twitterin käyttäjät keskustelivat Helsingin Sanomien toimituspäällikön Esa Mäkisen kanssa algoritmin painotuksista. Viime maanantaina HS muutti algoritmiaan niin, että ehdokkaat saavat suosituksiin todennäköisemmin oman puolueensa.
Sitten kuvioon astui kokoomuksen ehdokas Tere Sammallahti, joka blogissaan huomautti feministien ehdokkaiden vastausten HS:n vaalikoneessa olevan lähes identtisiä.
Lisäksi hän epäili, että algoritmi olisi vuodettu feministiselle puolueelle etukäteen, että he olivat voineet maksimoida oman näkyvyytensä vaalikoneessa.
Tästä hän veti johtopäätökset, että kyseessä on juonitteleva salaliitto, ja siksi Sammalahden mukaan pitäisi välttää Sanoman medioiden vaalikoneiden "käyttöä, kunnes toimituksessa on tehty sisäinen tutkinta".
Aivan järjetöntä.
Media on toki vastuussa omasta sisällöstään, ja vastuu koskee myös vaalikoneiden kysymyksiä ja tietyllä tapaa myös algoritmeja. Media ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, mitä ja miten ehdokkaat vaalikoneisiin vastaavat.
Avointa dataa
Väitteet algoritmin vuotamisesta ovat todella kovia. Väitteisiin kuitenkin löytyi vastauksia suhteellisen helposti: vaalikoneen kysymykset tulivat julkisiksi tammikuun lopulla, ja HS:n vaalikoneen algoritmi on ollut käytössä jo vuonna 2015.
Kaiken lisäksi HS:n vaalikoneen koodi on julkaistu avoimena datana koodareiden syynättäväksi.
Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro vastasi salaliittoteoriaan varsin avoimesti Twitterissä: kyllä, puolueen ehdokkaita on ohjeistettu vastaamaan puolueen ohjelman mukaisesti HS:n vaalikoneeseen.
– Olemme uusi puolue, joten meille on tärkeää, että äänestäjät tietävät mitä ajamme, ja että myös ehdokkaamme ymmärtävät miten poliittisesta ohjelmastamme voi johtaa kantoja eri kysymyksiin.
– Emme siis hae mahdollisimman suurta hajontaa, joka ei välttämättä vastaa puolueen linjaa, vaan päinvastoin. Ei tarvitse olla algoritminero ymmärtääkseen, että pienen puolueen tavoitteet nousevat paremmin esiin, kun viesti on yhtenäinen.
Lisäksi hän jatkoi, että vastauksista käytiin keskustelua ehdokkaiden kesken ja että jokainen on ollut vapaa valitsemaan. Toistaiseksi soraääniä puolueen sisältä ei ole kuulunut.
7:26
Media ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, mitä ja miten ehdokkaat vastaavat vaalikoneissa. Jos puolueet päättävät nuijia kehiin ryhmäkuria vaalikoneiden täyttämiseen, näin voidaan toimia.
Toistaiseksi Feministisen puolueen sisältä ei ole kuulunut vastalauseita asiasta.
Feministiehdokkaiden vastauksissa on toki myös eroja. Esimerkiksi suurin osa on eri mieltä ydinvoiman rakentamisesta, löytyy vastauksista myös ydinvoimaa kannattavia ehdokkaita. Kaikki ovat kirjoitaneet lisäksi omat perustelunsa vastauksiinsa.
Ryhmäkuri on oleellinen osa politiikkaa
Aron perustelussa on puolensa. Ehdokkailla itsellään on tietysti merkitystä, mutta puolueiden linjat ovat kuitenkin valtakunnan politiikan kulmakivi.
Esimerkiksi Timo Soini vaati vuonna 2013 perussuomalaisten puheenjohtajana, että eduskuntaryhmä äänestäisi puolueen kielteisen kannan mukaisesti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Aiemmin hän nimenomaan korosti, ettei puolue noudattaisi ryhmäkuria.
Kansanedustaja Arja Juvonen äänesti tuolloin Soinin toiveiden vastaisesti, mistä Soini kertoi tuolloin olevansa hyvin pettynyt, koska odotti edustajien sitoutuneen puolueen linjaan.
Vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä vuonna 2011 sen jälkeen, kun olivat äänestäneet hallitusta vastaan, missä puolue oli mukana.
Vasemmiston kulmauksessa kovaa kilpailua äänistä
Feministisen puolueen ehdokkaiden vaalikonekäyttäytyminen ihmetytti senkin kannalta, että vastausten synkronointia oli havaittavissa HS:n koneessa, mutta ei ilmeisesti Alman saati MTV Uutisten vaalikoneissa.
Tämäkin on sinänsä ymmärrettävää taktikointia pieneltä puolueelta.
Feministinen puolue kilpailee äänistä vasemmiston kulmauksessa, jossa on kannoiltaan samakaltaisia ehdokkaita niin vihreistä, vasemmistosta kuin demareistakin.
On selvää, että valtaosa puolueen potentiaalisista äänestäjistä on pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Siksi yhtenäinen linja etenkin HS:n vaalikoneessa on looginen ratkaisu.
Samankaltaisilla vastauksilla on voitu helpottaa oman viestin tavoittavuutta juuri tietyllä sektorilla, mutta toisaalta puolueen ehdokkaita ei tule vastaan juuri sen ulkopuolella liikkuville äänestäjille.
Pienen puolueen on helppoa ilmaista kantojaan yhtenäisesti
Feministisen puolueen kohdalla on hyvä huomata, että jo nimestä voi päätellä puolueen houkuttelevan toimintaansa varsin samojen lasien läpi maailmaa katsovia ehdokkaita. Lisäksi puolue on uusi, sillä on iso määrä ensikertalaisehdokkaita, joita on kaiken lisäksi verrattain vähän.
On toki mahdollista, että vastaavaa vastausten synkronointia on tehty muissakin puolueissa. On aivan eri mittaluokan operaatio sitouttaa perinteisten puolueiden ehdokkaita ryhmäkuriin jo vaalien aikana, sillä isoimmilla voi olla ehdokkaita jopa yli 200 yhteensä.
Feministisellä puolueella ehdokkaita on 38. Aro itsekin kommentoi, että siksi heillä oli mahdollista keskustella vastauksista ehdokkaiden ja puolueen johdon kesken.
Äänestäjä joutuu punnitsemaan montaa asiaa
Äänestäjän kannalta tilannetta voi katsoa monelta kantilta.
Onko äänestäjän etu se, että löytää vaalikoneista ehdokkaita, jotka ovat aivan päinvastaisella linjalla puolueen kanssa eivätkä siten välttämättä pääse ajamaan heiltä odotettua politiikkaa? Samoin on ihan hyvä kysymys, mitä mieltä ehdokkaat itse todella ovat, jos vaalikoneissa kaikki toistavat yhtä mantraa.
Toisaalta yhtenäinen kanta puolueen sisällä tarkoittaa, että äänestäjä pysyy helpommin perillä siitä, millaista politiikkaa puolue yrittää eduskunnassa ajaa ryhmänä.
Äänestäjällä on myös oikeus tulkita ryhmäkuria jo vaalikoneissa täyttävän puolueen linjaa totalitääriseksi ja selvittää sopivampaa ehdokasta muista puolueista.
MTV Uutisten vaalikoneessa ei havaittavissa manipulointia
Vaalikoneiden suositusten muodostamisessa on hyvä olla tarkkana. Siksi on hyvä, että HS korjasi algoritmiaan, kun siitä osoitettiin perustellusti epäkohta.
Vaalikoneiden yhteydessä soisi olevan yleisemmin tietoa ehdokkaiden lisäksi puolueista ja vaaliliitoista, miksei huomioita aiemmista linjoistakin.
MTV Uutisten vaalikone on perinteistä, selkeää mallia. Se eroaa muiden vaalikoneista siinä, että esimerkiksi viiden kohdan valitsemisen sijaan ehdokkaat voivat vapaasti liu’uttaa vastauspalloaan mielipidejanalla.
MTV Uutisten vaalikoneessa ei ole toistaiseksi havaittu manipulointia, synkronointia, algoritmien epäjohdonmukaisuutta tai muita kommervenkkejä.