Jos presidentti Trump haluaa tahtonsa läpi, vaatii se paitsi Ukrainan, niin myös Euroopan alistamisen.Euroopan harmiksi Yhdysvalloilla on voimakkaita kiristyskeinoja,kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Yhdysvaltojen yhdessä Venäjän kanssa laatiman rauhansopimusluonnoksen kaikki 28 kohtaa on julkaistu.
Suunnitelmaa on Ukrainassa ja Euroopassa luonnehdittu jo jotakuinkin kaikilla mahdollisilla kauhusanoilla, vähän kuin lähestyvää lumimyrskyä sääjutuissa.
Myönteistä Ukrainalle on, että yhdysvaltalaismedia Axiosin mukaan Kiovalle luvattavat turvatakuut ovat ilmeisesti Naton 5. artiklan tyyppiset.
Se on jotain, josta Ukraina on pitkään haaveillut.
Vuodetussa luonnoksessa Suomikin mainitaan erikseen yhtenä niistä Nato-maista, jotka vakuuttaisivat "Ukrainan turvallisuuden olevan tärkeä osa Euroopan tasapainoa" ja olisivat myös tarpeen tullen valmiita vastaamaan rauhansopimuksen loukkauksiin.
Hinta? Ukrainan ulko- ja turvallisuuspolitiikan itsenäisyyden menetys: Ei Nato-jäsenyyttä tulevaisuudessakaan, ei Nato-maiden rauhanturvajoukkoja, asevoimat pienemmiksi. Päälle alueluovutukset.
Ukraina saisi lupauksen turvallisesta tulevaisuudesta, mutta olisiko se uskottava? Kun Axiosin julkaisemiin tietoihin turvatakuista tutustuu tarkemmin, alkaa niiden uskottavuus Ukrainan kannalta horjua jo ennen kuin tulitaukokaan on alkanut.
Silti, presidentti Volodymyr Zelenskyillä ei ole muita mahdollisuuksia kuin alkaa keskustella luonnoksesta ja näin hän on luvannut tehdäkin. Zelenskyi on sanonut odottavansa pian keskustelevansa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa.
Tilanne ei ole uusi. Erilaisia rauhanehdotuksia ja tulitaukovaatimuksia on nähty ennenkin. Joka ikinen niistä on kaatunut, eikä oikeastaan mistään ole sovittu.
Aiemmissa yrityksissä on usein tupattu unohtamaan yksinkertainen perusasia: Sekä Venäjän että Ukrainan täytyy hyväksyä ehdot.
Kulloisenkin neuvottelukierroksen päätyttyä tuloksettomasti on tyypillisesti arvioitu, että presidentti Vladimir Putin onnistui jälleen pelaamaan aikaa.
Se on paljon mahdollinen lopputulos tälläkin kertaa.
Ukrainalla aidosti vaikea tilanne
Ukrainassa Kremlin konsultaatiossa laadittua uusinta sopimusluonnosta on kuvailtu "informaatio-operaatioksi".
Eri medioiden venäläislähteet ovatkin myöntäneet, että luonnoksessa on osia, joita Ukraina ei voi hyväksyä. Jos Venäjä myöntää tämän itsekin, ovat he joko valmiita neuvottelemaan tai kyse on näppärästä tekosyystä ajaa neuvottelut taas karille.
Eurooppalaisviranomaiset puolestaan uskovat, että Kreml yrittää taas "pelata" Yhdysvaltoja.
Yhdysvallat voi kuitenkin olla tosissaan ja nyt julkaistun sopimusehdotuksen ajoitus on Ukrainalle aidosti vaikea.
Rauhansopimusluonnokseen lätkäisty vaatimus 100 päivän kuluttua järjestettävistä Ukrainan vaaleista todennäköisesti tarkoittaisi presidentti Zelenskyin valtakauden loppua ja Venäjälle vaikutusmahdollisuuksia.
Zelenskyi on kuitenkin CNN:n mukaan suostunut Yhdysvaltojen vaatimaan "aggressiiviseen aikatauluun". Ukrainalla on väitetysti ensi viikon torstaihin asti aikaa allekirjoittaa sopimus, Financial Timesin ukrainalaislähteet sanovat.
Kiire on, kuten Trumpilla usein tapaa olla.
Politico-lehden mukaan Yhdysvaltojen sopimus tarjotaan Ukrainalle fait accompli -mallisena eli käytännössä se on pakko allekirjoittaa.
Ukrainan ei ole pakko allekirjoittaa mitään.
Zelenskyi voidaan silti pakottaa allekirjoittamaan. Se vaatii Yhdysvalloilta kuitenkin sotilaallisen ja poliittisen vaikutusvaltansa voimakasta, jopa rumaa hyväksikäyttöä.
Sitä voi kutsua kiristämiseksi. Ei ole mahdotonta, että näin tapahtuu.
Osin Trump on heikentänyt omia kiristyskeinojaan itse, sillä Yhdysvaltojen rahalla mitattava tuki Ukrainalle on ollut olematonta Trumpin 2. presidenttikauden aikana, selviää Kielin instituutin keräämistä tiedoista. Tilastot yltävät elokuun lopulle saakka.
Yhdysvaltojen apua ei voi kuitenkaan vähätellä. Amerikkalainen tiedustelutieto on Ukrainalle yhä kultaakin arvokkaampaa ja kryptovaluuttoja arvaamattomampaa. Se voidaan leikata pois.
Myös sillä, että Yhdysvallat edes näennäisesti ja toisinaan tukee Ukrainaa sanallisesti, on oma arvonsa. Se voidaan tyystin lopettaa.
Jos kiristystielle lähdetään, Yhdysvaltojen tuoreet öljypakotteet hyllytettäisiin tai niitä ei valvottaisi.
Tämä ei kuitenkaan riitä.
Jos Trump haluaa tahtonsa läpi, vaatii se paitsi Ukrainan, niin myös Euroopan alistamisen.
Yhdysvaltalaisviranomaiset ovat todenneet, ettei Valkoinen talo rauhanluonnoksen suhteen "oikeastaan välitä eurooppalaisista". Kyse on "Ukrainan hyväksymisestä".
Neuvottelupöytään Yhdysvallat ei ole Eurooppaa kutsunut, mutta alistaa se silti täytyy, jotta paperiin saadaan sekä Venäjän että Ukrainan nimi.
Näin siksi, että vaikka Ukraina ei todennäköisesti pärjää yksin, se voi jatkaa puolustussotaa Euroopan tuella.
Kiristystä ja uhkailua
Jotta Euroopan tuki päättyisi, täytyisi Yhdysvaltojen käyttää voimakeinoja.
Erityisenä kohteena epäilemättä olisivat Ukrainan vahvimmat tukijat. Suomi kiistämättä lukeutuu näihin maihin.
Euroopan ja samalla Suomen harmiksi Yhdysvalloilla on voimakkaita kiristyskeinoja.
Yhdysvallat voisi ilmoittaa, etteivät Euroopan valtiot voi enää ostaa Ukrainalle – tai itselleen – aseita amerikkalaiselta puolustusteollisuudelta.
Lisäksi Trump voisi jälleen tarkoituksenmukaisesti flirttailla Naton 5. artiklan muotoiluilla ja uhata jatkavansa Yhdysvaltojen jo heikentynyttä sotilaallista läsnäoloa Euroopassa.
Nämä toimet heikentäisivät Euroopan ja Suomen mahdollisuuksia tukea Ukrainaa ja suojella itseään.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ehti jo todeta, että vain ukrainalaiset voivat lopulta päättää, minkälaiset ehdot he kokevat oikeudenmukaiseksi.
Jos sota Ukrainassa jatkuu nykyisellä tavalla, eivätkä voimasuhteet merkittävästi muutu, tulee Ukraina ennemmin tai myöhemmin allekirjoittamaan rauhansopimuksen, jota Euroopassa voidaan pitää epämiellyttävänä ja joka palkitsee Venäjän hyökkäyssodan.
Kyse on vain siitä, koska tämä tapahtuu ja mitkä ehdot tarkalleen ovat.
Ja jos Yhdysvallat on "aggressiivisen aikataulun" suhteen tosissaan, voi tärkeämpi kysymys olla, mistä Eurooppa on lopulta Ukrainan vuoksi valmis luopumaan.
Tuskin Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta.
Tämän tiedostaa varmasti myös presidentti Zelenskyi, joka epäilemättä haluaa Euroopalta lähipäivinä vakuuksia ja konkreettisia tuenosoituksia.
Torstaina Zelenskyi kertoi puhuneensa presidentti Alexander Stubbille. Sen enempää Suomi kuin Ukrainakaan eivät kommentoineet puhelun sisältöä yksityiskohtaisesti.