Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vuosiraportin mukaan Suomen poliisi hajotti viime vuonna perusteettomasti useita liikennehaittaa aiheuttaneita mielenosoituksia.
Tiistaina julkaistun raportin mukaan poliisi ei tilanteissa ole ymmärtänyt, ettei rauhanomaisia mielenosoituksia voi hajottaa ainoastaan siksi, että ne aiheuttavat häiriötä liikenteelle.
Lisäksi Amnesty arvostelee Suomessa käsiteltyjä lakiesityksiä, joilla oli määrä varautua rajoilla tapahtuvaan valtiolliseen vaikuttamiseen.
Järjestö näkee, ettei uudistuksissa otettu riittävästi huomioon niiden vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ehdotusten yhteisvaikutuksiin. Amnestyn mukaan vaarana on, että turvapaikanhakuoikeutta rajoitetaan ja ehdotonta palautuskieltoa loukataan.
Raportissa esitetään myös huoli Suomen ilmastotoimien ja niihin varattujen resurssien riittävyydestä. Sama arvostelu tosin kohdistuu muihinkin maihin: esimerkiksi Egyptin COP27-ilmastokokousta järjestö pitää epäonnistumisena.
Ukrainan sota dominoinut ihmisoikeuskeskustelua
Huomenta Suomessa vieraillut Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström toteaa, että Ukrainan sota on vienyt huomiota pois monesta muusta kriisistä ja ihmisoikeusloukkauksesta.
– Meillä on valtavia muita kriisejä, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle Ukrainan tilanteen takia. Etiopia ja Myanmar vaan muutama nimetäkseni.
Amnesty Suomen ihmisoikeusjohtaja Niina Laajapuro on samoilla linjoilla.
– Viime vuotta leimasi vahvasti Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan. Mutta maailman suhtautuminen oli hyvä – nopeasti saatiin rikostutkinnat käyntiin ja tuomittiin hyökkäys.
Toisaalta Laajapuron mukaan maailman suhtautuminen sotaan osoittaa laajat kaksoisstandardit.
– Lännen liittolaismaiden, kuten Egyptin, Saudi-Arabian tai Israelin tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ei suhtauduta samalla tavalla, kuin Venäjän tekemiin.
Laajapuron mukaan esimerkiksi Etiopian sota on saanut kaikessa hiljaisuudessa jatkua.
Rajavartiolaki ongelmallinen
Myös Suomesta löytyy ongelmia. Aikoinaan kiihkeää poliittista keskustelua herättänyt rajavartioalaki on ihmisoikeusnäkökulmasta kiistanalainen.
– Rajavartiolaki on ongelmallinen. Meillä on paljon tutkimusta maailmalta, millaisia vakavia ihmisoikeusloukkauksia raja-aitoihin liittyy. Ihmiset eivät pysähdy niihin aitoihin, koska he ovat hädässä, toteaa Laajapuro.
– Ongelmana on, että kansainvälistä suojelua voisi hakea vain keskitetysti yhdestä rajanylityspaikasta, toteaa Mannerström.
Toiseksi ihmisoikeusongelmaksi Laajapuro nimeää esimerkiksi saamelaiskäräjälain, joka jäi toteuttamatta tällä hallituskaudella.
– Myös naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen todella yleinen ongelma. Siihen ei ole vieläkään tarpeeksi resursseja.
Laajapuron mukaan hyvääkin kuitenkin tapahtuu, sillä esimerkiksi seksuaalirikoslakia ja aborttilainsäädäntöä on saatu tällä hallituskaudella uudistettua.
Lue myös: Amnesty kritisoi: Suomen poliisilaitokset kohtelevat mielenosoituksia eri tavoin
Kiitosta Suomelle annetaan esimerkiksi uusien tukikeskusten perustamisesta seksuaalisen väkivallan uhreille sekä seksuaalirikos- ja aborttilainsäädännön uudistamisesta.
Seksuaalirikoslainsäädäntö on muutettu suostumusperustaiseksi ja abortin saamista helpotettu, ja lisäksi huhtikuusta alkaen sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista omalla ilmoituksella.
Raportissa mainitaan myös saamelaiskäräjälain uudistamiseksi tehty lakiesitys ja kuvaillaan sitä keinoksi parantaa saamelaisten oikeuksien toteutumista.
Amnestyn Suomen-osaston tiedotteessa sanotaan Suomen jatkavan saamelaisten oikeuksien loukkaamista, kun lakiuudistus kaatui hallituskauden lähestyessä loppuaan.
Suurhyökkäys osoitti poliittisen tahdon voiman
Amnestyn vuosittaisessa raportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla.
Raportin mukaan Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan vaikutti merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumiseen viime vuonna ja sen vaikutukset osuivat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja rodullistettuihin.
– Venäjän joukot syyllistyivät sotarikoksiin Ukrainassa, kuten pakkosiirtoihin ja siviileihin kohdistuneisiin summittaisiin hyökkäyksiin. Täysimittainen hyökkäyssota kiihdytti myös globaalia energia- ja ruokakriisiä, Suomen-osaston tiedotteessa sanotaan.
Järjestö katsoo sodan pahentaneen kansainvälisen järjestelmän kaksoisstandardeja, jotka tulivat ilmi myös koronapandemian aikana rikkaiden maiden hamstratessa rokotteita.
Vasta täysimittaisen hyökkäyssodan myötä Venäjää vastaan asetettiin mittavia pakotteita ja Kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti rikostutkinnan, vaikka Venäjän pitkään jatkuneista rikoksista esimerkiksi Syyriassa ja Tshetsheniassa on paljon todisteita.
Amnesty sanoo Kiinan väistäneen vastuunsa rikoksista ihmisyyttä vastaan, kun maailman huomio keskittyi Venäjän toimiin. Etiopiassa, Myanmarissa ja Jemenissä jatkuivat konfliktit, joissa on kuollut tuhansittain siviilejä.
Amnestyn Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo tiedotteessa reaktioiden Ukrainan sotaan näyttäneen, mikä on mahdollista, jos poliittista tahtoa löytyy. Venäjän toimet tuomittiin maailmanlaajuisesti, rikoksia tutkittiin ja rajat avattiin pakolaisille.
– Näin pitäisi toimia aina järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden maiden kohdalla, hän painottaa.
Raportissa huomautetaan, että länsimaiden tuki ihmisoikeuksille on valikoivaa ja perustuu itsekkyyteen. Esimerkkejä tästä ovat lännen tuki Israelin miehityksille palestiinalaisalueilla sekä se, että ukrainalaispakolaiset toivotetaan tervetulleiksi EU-maihin samalla kun Syyriasta ja Afganistanista paenneille rajat pysyvät suljettuina.
Mielenosoituksiin ja abortteihin rajoituksia
Amnesty nostaa raportissaan esiin mielenosoittajien huonon kohtelun eri puolilla maailmaa.
Venäjällä hyökkäyssotaa vastustavia mielenosoituksia tukahdutettiin voimakeinoin ja esimerkiksi mediataloja suljettiin ja syytteitä nostettiin pelkästään sodan mainitsemisen vuoksi.
Lue myös: Amnesty: Venäjällä toimittajia rangaistaan mielenosoituksista uutisoinnista, poliisi käy jopa kotona – "Neuvostoliitossa oli helpompaa"
Iranissa viranomaiset reagoivat viime syksynä alkaneisiin mielenosoituksiin väkivaltaisesti. Vangittuja mielenosoittajia, mukaan lukien lapsia, on kidutettu, satoja ihmisiä kuollut ja mielenosoittajia tuomittu kuolemaan. Samoin Perussa Amnesty kuvailee viranomaisten vastanneen mielenosoituksiin väkivallalla.
Mielenosoitusoikeutta rajoitettiin lakiuudistuksilla ainakin Australiassa, Intiassa, Indonesiassa ja Britanniassa.
Amnesty arvostelee myös Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöstä kumota laaja aborttioikeus. Päätöksen seurauksena useat osavaltiot ovat kieltäneet abortin tai rajoittaneet sen saatavuutta. Ikäviä uutisia kuului Puolastakin, jossa aborttia tarvitsevia auttaneet aktivistit saivat syytteitä.
Raportissa muistutetaan, että Talebanin johtamassa Afganistanissa naisten ja tyttöjen oikeudet surkastuivat viime vuoden aikana. Esimerkiksi mahdollisuuksia oleskella julkisilla paikoilla, elää itsenäistä elämää sekä kouluttautua ja tehdä työtä on jatkuvasti rajoitettu.