Kohta vuosi vanhusten hoivakohun alusta, yhä satoja kanteluita pelkästään isoista yhtiöistä – Professori sanoo suoraan: "Meillä on nähty tämä alue vähemmän arvokkaaksi kuin toisissa Pohjoismaissa"

2:02
Kaikki vanhustenhuollon yksiköt eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin, kertoo valvova viranomainen.

Valvira määräsi Esperi Caren pyörittämän hoitokoti Ulrikan suljettavaksi tammikuun lopussa. Hetkeä myöhemmin Attendo Pelimannin toiminta keskeytettiin. Kuohunta hoivan tasosta oli valmis ja näkyy vielä pitkään valvontaviranomaisten työpöydillä. 

Aluehallintovirastoihin on tullut vireille tänä vuonna satoja vanhuksia koskevia ilmoitus- ja kanteluasioita pelkästään kolmen suuren yhtiön osalta.

Jos katsoo pelkästään kolmea suurta yhtiötä, niin päästään lukuun 372. Aluehallintovirastoille on tullut vireille tänä vuonna noin 200 Attendoa, noin 100 Esperi Carea ja noin 70 Mehiläistä koskevaa vanhustenhuollon valvonta- ja kanteluasiaa.

Näistä yhtiöistä eniten ikäihmisten hoivakoteja, 260 kappaletta, on Attendolla. Esperillä niitä on 123 ja Mehiläisellä 82.

Huoneeseen unohdetut, harvakseltaan suihkutetut

Ilmoituksia on tullut yksityisten lisäksi julkiselta sektorilta. Avien saamista epäkohtailmoituksista ja viraston havainnoista nousee esiin muun muassa se, että asiakkaita on jouduttu laittamaan petiin jo iltapäivällä ja pahimmillaan suihkutusväli on venähtänyt kahden viikon pituiseksi. 

– Osa kiireestä johtuen, mutta osa ihan siitä johtuen, että toiminta on huonosti organisoitua, toteaa Etelä-Suomen aluehallintovirason sosiaalihuollon ylitarkastaja Maria Borg.

Kaikki vanhustenhuollon yksiköt eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin aluehallintoviraston väliintulosta huolimatta.

– Osa yksiköistä on reagoinut riittävästi, mutta täytyy todeta, että varmasti ihan kaikki yksiköt eivät ole sitä tehneet, toteaa Borg.

Suomen tarkastetuin yhtiö?

Esperi antoi haastattelun MTV Uutisille aiheeseen liittyen. Laatu- ja kehitysjohtaja Arne Köhlerin mukaan omavalvonta petti.

– Tietenkin siltä osin, että asiat eivät olleet alkuvuodesta kunnossa, Köhler.

 Yritys on käynyt läpi melkoisen tarkastusrumban.

– Yli 90 prosenttia meidän vanhuspuolen yksiköistämme on tarkastettu tähän mennessä. Uskaltaisin jopa sanoa, että me olemme varmaan Suomen ehkä tarkistetuin yhtiö. Ei vaan sote-alalla vaan kaikki alat mukaan lukien. 

Esperi: Mittavia investointeja

Yhtiö kokee, että hyvään suuntaan on menty ja paljon.

– Olemme tehneet mittavia investointeja henkilöstöön ja laadun parantamiseksi. Olemme esimerkiksi rekrytoineet vuoden aikana 1500 uutta työntekijää. Olemme lisänneet esimiesten aikaa valtavasti. Se panos on yhtä lailla kuin olisimme rekrytoineet melkein sata uutta esimiestä. 

Myös laatujärjestelmä on uudistettu.

– Tapa, jolla seuraamme yksiköitä, on täysin uudistettu. Seurataan laatupoikkeamia keskitetysti. Laatutyön tukemiseksi ollaan perustettu ulkopuolinen laaturyhmä, riippumaton ulkopuolinen ryhmä, jonka tehtävä on auditoida meidän yksiköitä, löytää niitä kehityskohteita, me ollaan perustettu laatufoorumi, jossa omaiset ja työntekijät voivat osallistua laatutyöhömme, Köhler luettelee. 

Köhler: Aika hoitotyöhön, hyvä tes-ratkaisu

Alalla vaihtuvuus on iso ongelma. Miten saada henkilöstö pysymään töissään paremmin?

– Paljon lähtee työyhteisöstä ja johtamisesta. Että saavat riittävästi tukea ja saavat käyttää aikaa hoitotyöhön, siihen minkä takia ovat alunperin tulleet alalle.

Köhler mainitsee myös työehdot.

– Nythän on tulossa tes-kierros keväällä ja siellä pitää varmistaa, että tulee hyvä ratkaisu. 

Esperillä henkilöstömitoitus oli ennen kriisin alkua keskimäärin 0,57 ja nyt se on 0,6. Onko se riittävä määrä?

– Nyt se on riittävästi suhteessa siihen hoitotarpeeseen.

 Olette tyytyväisiä?

– Nyt voin sanoa, että olen tyytyväinen.

Professori: Muut Pohjoismaat eri tasolla

Professorin mukaan kyse on rahasta.

– Meillä on nähty tämä yhteiskuntapolitiikan alue vähemmän arvokkaaksi kuin toisissa Pohjoismaissa. Siitähän tässä on kysymys, kertoo Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.

– Resurssit ovat tällä hetkellä 0,5 - 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta toisia Pohjoismaita jäljessä, joka tekee noin 1,3 miljardia euroa, Kröger jatkaa.

Onko hoiva paremmalla tolalla julkisella puolella?

– Ei välttämättä juurikaan paremmalla tolalla.

Attendo: Jokainen epäkohta on liikaa

Attendo ei ehtinyt antaa haastattelua kameralle, mutta antoi kommentin sähköpostilla.

Mistä ongelmat johtuvat?

– Attendolla on Suomessa noin 400 hoiva- ja palvelukotia, joissa asuu yli 10 000 suomalaista. Kevään julkinen keskustelu ikäihmisten hoivasta on varmasti madaltanut kynnystä ilmoittaa epäkohdista, kuten Valviran Markus Henrikssonkin on todennut. 

– Mielestämme on hyvä, että ihmiset ovat kiinnostuneet hoivan laadusta ja olemmekin itse avanneet tänä vuonna kanavan niin henkilöstölle, asukkaille kuin omaisille antaa palautetta toiminnastamme myös anonyymisti. Jokainen hoivakoti on yksilö, mutta yleisesti voi sanoa, että haasteet hoivakodeissa liittyvät tyypillisesti koulutetun henkilöstön, etenkin sijaisten, saatavuuteen, kommentoi toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

Millaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet epäkohtien korjaamiseksi?

– Suurin osa hoivakodeistamme on toiminut moitteettomasti, mutta jokainen epäkohta on liikaa. Otamme jokaisen saamamme epäkohtailmoituksen vakavasti ja korjaamme mahdolliset puutteet.

– Kehitämme lisäksi toimintaamme vastuullisuusohjelmamme mukaisesti: hoivakotien johtajien tueksi on palkattu tiiminvetäjiä ja rekrytointikoordinaattoreita, henkilöstön määrää on lisätty sekä esimerkiksi uusissa hoivakodeissa asukkaiden muutot tapahtuvat porrastetusti. Lisäksi johtamiseen ja sen tukemiseen on panostettu. Olemme laatineet vastuullisuusohjelman, Karjalainen luettelee.

Mehiläinen: Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty

Myös Mehiläisessä asiaan suhtaudutaan vakavuudella.

– Suhtaudumme kaikkiin laatupoikkeamiin vakavasti. Kaikkiin aluehallintoviranomaisten selvityspyyntöihin on annettu selvitykset määräajassa ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Seuraamme selvityspyyntöjä johtoryhmätasolla ja varmistamme korjaavien toimenpiteiden toteutumisen, toteaa Mehiläisen hoivapalveluista vastaava johtaja Niklas Härus

– Inhimillisessä toiminnassa on selvää, että myös virheitä joskus tapahtuu. Olennaista on seurata, oppia, korjata ja jatkuvasti kehittää toimintaa.

– Keräämme palautetta myös reaaliaikaisesti tablettikyselyillä asukkailta, läheisiltä ja työntekijöiltä. Näin saamme toiminnastamme palautetta, jota voimme hyödyntää kehitystyössä, Härus lisää.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja