Mainos

Alueelliset tuloerot kaventuvat

Erot suomalaisten seutukuntien välisessä tulotasossa ovat tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan pienentyneet viimeisen 60 vuoden aikana. Toisaalta tuotanto ja väestö ovat yhä enemmän keskittyneet. Kauppatieteen lisensiaatti Aki Kangasharju selvitti väitöskirjassaan, miten taloudellinen kasvu vaihteli alueellisesti vuosina 1934-93.

Kangasharjun tutkimuksen mukaan Helsingin seutukunta oli rikkain koko tarkasteluajanjaksolla, kun kriteerinä käytettiin keskimäärin asukasta kohti kertyneitä äyrejä. Köyhin oli vuonna -34 pohjanmaalainen Järviseudun seutukunta ja vuonna -93 Posio-Ranuan seutukunta. Vuonna -93 köyhimmän seutukunnan tulotaso oli -44 prosenttia rikkaimmasta. Toisaalta vuonna -34 se oli vain kymmenen prosenttia.

-Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset olisivat köyhempiä näillä alueilla. Kyse on vertailuluvusta, joka on laskettu kaikesta verotettavasta tulosta. Siinä siis on henkilökohtaisten tulojen lisäksi mukana esimerkiksi yritys- ja yhteisötulot, Kangasharju muistuttaa.

Tukea uusille yrityksille

Aluepolitiikan keskeinen kysymys on se, miten syrjäiset seutukunnat saadaan pysymään asuttuina, kun väestö keskittyy kaupunkeihin ja eteläiseen Suomeen. Kangasharjun mukaan tässä tilanteessa on tärkeää tukea yritysten perustamista. Tutkimuksen toisessa osassa Kangasharju onkin tutkinut alueellisia eroja uusien yritysten synnyssä vuosina 1989-93. Tulosten mukaan seutukuntien pienyritysvaltaisuus ja väestönkasvu lisäävät uusien yritysten syntyä. Kainuussa syntyi suhteellisestikin laskettuna vähiten uusia yrityksiä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla eniten.

-Entinen aluepolitiikka keskittyi enemmän kehitysalueiden tukemiseen, jolloin yrityksille annettiin suoraa investointitukea. Nyt tukea annetaan paljolti teknologian kehittämiseen. Teknologiayritykset ovat keskuksissa, jolloin yrityksille suunnattu tuki lisääntyy siellä ja vähenee maaseudulla, Kangasharju selvittää.

Harva asutus huomioitava

Uusien yritysten syntymistä tukevat parhaiten pitkäkestoiset projektit, joissa yritetään saada aikaan itsensä työllistämisen perinne. Tällainen perinne alkaa Kangasharjun mukaan ruokkia itseään, eli se synnyttää jälleen uusia yrityksiä ja levittää hyvinvointia. Toisaalta muuttotappioalueilla kysyntä heikkenee, mikä osaltaan vaikeuttaa uusien yritysten syntyä.

-Kun EU uudistaa alueellista tukijärjestelmää, ei saisi tuijottaa pelkästään sitä, mikä on kansantuote asukasta kohti. Pitäisi myös ottaa huomioon harva asutus. Tätä ei Keski-Euroopassa aina ymmärretä, Kangasharju toteaa.

Aki Kangasharjun taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan huomenna Jyväskylän yliopistossa.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.