Älä yritä hampaat irvessä – hyvä elämänmuutos on ihmisen kokoinen päätös

Aidosta tarpeesta lähtenyt uudenvuodenlupaus tai elämänmuutos lössähtää usein parin kuukauden kuluttua. Moni tekee supermiehen kokoisia päätöksiä: minä tähtään maratonille, ja samalla pudotan 30 kiloa! Tärkeämpää olisi kuitenkin kokeilla erilaisia asioita.

– Lupaus on ajatus siitä, että jonkin pitää muuttua, kuvaa ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta.

Muutos koskettaa yleensä omia elämäntapoja: mässäilyä sohvannurkassa, kahdeksan tunnin istumista työtuolissa tai jokalauantaisen krapulan karkottamista. Aidosta tarpeesta lähtenyt lupaus lössähtää kuitenkin niin usein pelkiksi tekosyiksi: en minä nyt ehdi liikkua, en minä nyt jaksa syödä, ei se onnistu kuitenkaan.

Kysymys on motivaatiosta – ja siitä, miksi se loppuu.

– Hyvä suunnittelu on tärkeää. Ensin voisi miettiä, mikä merkitys tottumuksella tai tavalla on itselle, mitä roolia se elämässä näyttelee? Minkä takia sitä haluaa muuttaa, mitä hyötyä saa? Sitä kautta lähtee miettimään, mitä hyötyä minä päätöksellä saavutan, Pusa neuvoo.

– Tekee sen, mikä on itselle tärkeää. Ja kun tekee päätöksiä, tekee ihmisen kokoisia päätöksiä. Miettii sitä, että jos on liikuntaa, missä kohti arkea lisäisin sitä? Se voi olla arjessa tapahtuvaa, työmatkalla, tai kotona tehtävää. Tai että lähden ulos tiettynä päivänä. Määrittää, minä päivänä tekee ja mitä tekee silloin.

Moni tekee supermiehen kokoisia päätöksiä: minä tähtään maratonille, minusta tulee lihaksikas, minä pudotan 30 kiloa. Tärkeämpää olisi kuitenkin kokeilla erilaisia asioita.

– Jos lähtee siitä, että huomenna alkaa tiukka dieetti, se vaatii paljon ponnisteluja ja monen asian muuttamista elämässä, ennen kuin dieetti istuu omaan elämään. Jos istuu sittenkään, Pusa sanoo.

– Lähtee sellaisilla pienillä asioilla: tänään jään bussista pysäkkiä aikaisemmin pois ja kokeilen, miltä se tuntuu. Antaa itselleen luvan muuttaa suunnitelmaa ja soveltaa. Se on oppimisprosessi. Siitä lähtisin, se voi olla itsensä tunnustelemiseen prosessi ja oppimisen asia. Antaa luvan kokeilla eri asioita eikä hampaat irvessä pakota, että kun olen tämän päättänyt, tämän teen ja muutan kaiken kerralla.

Mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii?

Syömisen saralla tutuin vinkki muutokseen lienee kasvisten lisääminen.

– Se on ainakin päätös, jossa ei tarvitse kieltäytyä tai luopua, vaan saa syödä lisää. Tässäkin on hyvä määritellä mitä, missä ja milloin kasviksia syö. Facebookissa on Hanna Partasen perustama tapahtuma Ha sex varje dag! Sieltä saa kivoja vinkkejä kasvisten käyttöön. Mutta jo yhdenkin annoksen lisääminen on hyvä päätös, Pusa sanoo.

Elämänmuutoksen kourissa kannattaa pohtia myös sitä, mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii. Kaipaanko kaveria, uutta treeniryhmää tai muuta tukea? Miten mahdollistan onnistumiseni?

– Jos päättää syödä enemmän hedelmiä, niitä pitää olla kaapissa tai muuten saatavilla. Tai jos päättää lähteä kävelylle, pitää olla varusteet sitä varten, että voi käydä kävelyllä.

Lakkoilija sortuu ennemmin tai myöhemmin

Piti syödä vain yksi. Kymmenen meni.

Lakkoilija tai vähentäjä sortuu tavallisesti ennemmin tai myöhemmin – eihän kukaan meistä ole superihminen! Sortuminen tuntuu pahalta, koska sitä seuraavat itsesyytökset.

– Tämä on aika inhimillinen ominaisuus ihmisellä. Syyllistetään itseä siitä, että itselle asettaa ajatuksia ja odotuksia. Toimii kuin haluaisi toimia, jonkin normin tai arvon mukaan. Ja jos näin ei teekään, siitä syyllistyy, Pusa kuvaa.

– Toisaalta oppimisen prosessiin kannattaa ottaa mukaan repsahdus ja siihen valmistautuminen. Aina ei mene, kuten olin suunnitellut. Täytyy miettiä etukäteen esimerkiksi sallitun repsahduksen kautta: en menekään salille tiettynä aikana ja katson, miltä se tuntuu. Lupaan itselleni, etten ruoski itseäni siitä. Voi todeta, että tämä ei tällä kertaa toiminut, mutta menen sitten ensi kerralla. Sallivuus ja joustavuus sen suhteen, ettei kyseessä aina ole sata- tai nollaprosenttinen onnistuminen. Onnistuminen voi olla myös 80- tai 60-prosenttinen.

Sortuminen ei ole syy luovuttaa ja hylätä uutta elämää. Jokaisen tulisi asennekasvattaa itseään epäonnistumisen tai repsahduksen varalle

– Miten siihen suhtautuu, jos tulee flunssa, jolle ei voi mitään? Silloin ei kannata lähteä treenaamaan, vaan tehdä suunnitelma B: käyn sitten pienellä kävelylenkillä, kun olen parantunut, tai korvaan sen jollakin muulla. Entä, jos tulee ennakoimaton matka tai työasia? Täytyy olla vaihtoehto tai lupa, ettei tarvitse tehdä sataprosenttisesti, vaan joskus voi lipsua. Se on joskus sallittua.

Ruokatottumusten muutoksessa voi auttaa niin sanottu aikuisen karkkipäivä, jona saa herkutella.

– Ihan kokonaan ei tarvitse kieltäytyä karkista tai pullasta tästä eteenpäin, vaan sallitaan se pulla joka sunnuntaipäivä kahvilla, jos se on itselle tärkeä. Ei tee sitä, että ehdottomasti kieltäytyy, vaan joustaa ja suunnittelee, että tuolloin saan syödä. Jos lähtee juhliin, niin siellä sitten herkuttelee, koska siellä on hyvää ruokaa tarjolla. Siellä voi syyllistymättä nauttia. Se on opettelemista, että pystyy nauttimaan syyllistymättä. Nämä asiat ovat elämässä tasapainossa.

Onko hankalaa? Ei hätää – me tiedämme, miksi:


Sydänliiton, Aivoliiton ja Diabetesliiton Yksi elämä -terveystalkoot sisältää useita hankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012 - 2017. Yksi elämä -terveystalkoissa ajatuksena on, että jokainen voi osallistua ja tehdä omaa elämäänsä helpottavia ja hyvinvointia lisääviä asioita.

Lue myös:

    Uusimmat