Elämänmuutosta tavoittelevat sortuvat usein haukkaamaan liian ison palan kerralla, olipa kyse painonpudotuksesta tai omasta ajankäytöstä. Siksi useimmat uuden vuoden lupaukset unohtuvat helmikuun alkuun mennessä.
Moni työikäinen tuskailee työn ja perheen vaatimusten ristiaallokossa. Jos elämä tuntuu olevan yhtä juoksemista niin töissä kuin vapaa-ajalla, on pysähtymisen paikka.
– Kiire on uskomus, ja jokaisen pitäisi itse päättää, toimiiko sen varassa vai ei. On esimerkiksi itse luotu käsitys, että maailman pitää olla valmis jouluna ja juhannuksena. Toki työelämän tuottavuuspaineet ovat kovat, mutta kannattaa ottaa askel taakse ja miettiä, mitkä vaatimukset ovat itse asetettuja ja miten itse haluaa rajata ajankäyttöään, sanoo työterveyspsykologi Annamari Heikkilä Terveystalosta.
Hän huomauttaa, että vaikka Suomessa työnteon eetos painottaa ahkeruutta ja jatkuvaa töissä olemista, tutkimustieto ei tue tätä ajattelua.
– Hyvinvoiva ihminen on tuottava, tehokas ja innovatiivinen, ei se, joka istuu pisimpään toimistolla. On hyvä pohtia, heijastaako toiminta omia arvoja. Tuskin kukaan haluaa tulla muistetuksi ihmisenä, joka vastasi sähköposteihin myös sunnuntaisin.
Terve itsekkyys tekee hyvää
Hyvä stressi energisoi ja luo tekemisen meininkiä, mutta liiallinen stressi on kuormittavaa. Kun uni ei enää tule eikä tehtäviä saa saatetuksi loppuun, muisti pätkii, hikoiluttaa ja sydän tykyttää, keho on ylikuormittuneessa tilassa, johon auttaa vain pysähtyminen ja lepo.
– Stressiä vaarallisempaa on se, ettei siitä enää palaudu. Ihminen kestää pitkäänkin stressiä, jos pystyy välillä palautumaan. Hyvä nyrkkisääntö on rytmittää vuorokausi kahdeksan tunnin pätkiin: kahdeksan tuntia unta, töitä ja vapaa-aikaa. Liikunnan merkitystä ei voi ylikorostaa, Heikkilä sanoo.
8 vinkkiä kestävään elämänmuutokseen
1. Mitkä ovat oman elämän viisi tärkeintä asiaa? Mieti, oletko toteuttanut niitä asioita viimeisen viikon kuluessa: esimerkiksi harrastanut liikuntaa, tavannut ystäviä tai muita läheisiä. Se auttaa pohtimaan, elääkö omien arvojensa mukaista elämää.
2. Aloita pienistä muutoksista. Älä tee elämäntaparemonttia kerralla, vaan aloita pienistä muutoksista, joihin tiedät pystyväsi. Onnistumisen ja osaamisen tunne pitää motivaatiota yllä.
3. Luovu omista uskomuksista. Kyseenalaista tottumuksia: vaikka et ole ennen jaksanut lähteä työpäivän jälkeen lenkille, se ei tarkoita, ettet voisi tietoisesti päättää toimia toisella tavalla.
4. Päätä itse omasta ajankäytöstä. Rajaa esimerkiksi sähköpostien lukeminen vain tiettyihin aikoihin päivää ja vain työajan puitteisiin.
5. Varaa aikaa kivoihin asioihin. Laita kalenteriin ensin kaikki mielihyvää tuottavat asiat ja vasta sitten työasiat. Pidä kiinni myös omista jutuista, vaikka kotona olisi pieniä lapsia.
6. Muista palautuminen. Pidä työpäivän aikana mikrotaukoja: käy kahvitauolla, pistäydy ulkona ja käy lounaalla kollegojen kanssa. Tee kolmen minuutin hengitysharjoitus tai juo lasillinen vettä tietoisesti.
Jos kotona alkaa uusi työpäivä, tee askareista mielekkäitä: keskity pyykin viikkaamiseen, haista ja kosketa vaatteita. Hetkeen asettuminen vähentää stressiä.
7. Madalla omia vaatimuksia. Hyväksy se, että välillä kotona syödään valmiita pinaattilettuja.
8. Ole lempeä ja armollinen itseäsi kohtaan. Älä ota turhia paineita mediasta, elämäntapojen muutos on muutakin kuin ravitsemusohjeita.
Tässä vaiheessa pienten lasten vanhempi yleensä nikottelee: jos illat täyttyvät kauppareissuista, ruoanlaitosta, pyykinpesusta ja lasten kuskaamisesta harrastuksiin, ei omille harrastuksille jää aikaa.
– Ruuhkavuodet ovat haastavaa aikaa, mutta suosittelen tervettä itsekkyyttä. Hyvinvoiva vanhempi on lapsen tärkein koti. Voi myös kyseenalaistaa, tarvitsevatko lapset monia harrastuksia vai tekisikö heillekin hyvää, että välillä pistettäisiin keskenään pihalle ilman tavoitteellista ja järjestettyä tekemistä.
Pienikin muutos on iso muutos
Vuodenvaihde on hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään omaa elämää. Muutosten tekeminen kannattaa aloittaa pienistä tavoitteista, oli sitten kyse uudesta liikuntaharrastuksesta tai painonpudotuksesta.
– Tavallisin virhe uuden vuoden ryhtiliikkeissä on mittakaava: päätetään kerralla alkaa käymään kuntosalilla, syömään kasviksia ja olemaan vielä parempi puoliso. Arjessa ei kuitenkaan pysty tekemään monta muutosta kerralla. Esimerkiksi kasvisten lisääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ne pitää muistaa ostaa, valmistaa mieleisellä tavalla, saada lapsetkin syömään niitä ja päättää etukäteen, mitä syö silloin, kun työkaverit lähtevät pizzalle, laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa listaa.
Hän painottaa, että kaikkien arki on erilaista ja monimutkaista, joten yhtä tapaa painonpudotukseen ei ole. Tiukkoihin raameihin ja kieltoihin perustuvat dieetit tai kuntokuurit harvoin kuitenkaan kestävät.
– Repsahduksiin pitäisi valmistautua jo etukäteen, koska niitä tulee aina. Kun tämän ymmärtää, tavoite ei kaadu siihen. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on repsahdus. Jos aikoo joskus elämässä vielä syödä karkkia, sitä pitää harjoitella elämäntaparemontin aikana, muuten harjoittelee laihdutuskuuria. Terveellisiin elämäntapoihin mahtuu kyllä silloin tällöin lasi viiniä tai pari palaa suklaata, Palssa huomauttaa.
Lähde: Terveystalo
Helppo uudenvuodenlupaus? Lankuta minuutin verran päivittäin. Katso vinkki videolta:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.