Älä syyllistä lohtusyöppöä

Kuva: Lehtikuva
Kuva: Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Lohtusyömisen taustoja ei selvitetä tarpeeksi tarkkaan, kertoo psykologi Riikka Turku. Lohtusyöminen -termi on hänen mielestään naistenlehtipsykologiaa.

    - Termi johtaa helposti siihen, ettemme selvitä sitä, mitä lohtusyömisen taustalta oikeasti löytyy, vaan lohtusyömistä lähdetään kiireisesti hoitamaan ruokavalioilla tai ruokapäiväkirjoilla, Turku sanoo MTV:n Huomenta Suomessa.

    Psykologin mielestä pitäisi ensin miettiä mistä on kyse, kun käyttää termiä "olen lohtusyöppö".

    - Yksi mahdollisuus on että taustalla on mielialaproblematiikkaa. Onko sosiaalisesti hyväksyttävämpää sanoa "olen lohtusyöppö" kuin oikeasti myöntää jopa itselleenkin, että olen masentunut tai voin huonosti työyhteisössä tai parisuhteessa ja hakea siihen apua?

    Syöminen on usein oire jostain vakavammasta.

    - Lohtusyöminen on selviytymiskeino muiden joukossa, ja siitä on turha syyllistää. Mutta syömisen taustat pitää selvittää. Jos taustalla on mielialan häiriöitä, pitäisi ihminen ohjata ammattiauttajalle.

    Turun mielestä mielialatekijöitä ohjataan liikaa syömisen hallinnan tekniikalla.

    - Tämä on täysin absurdia. Silloin kun ihminen on ahdistunut ja hän purkaa sitä syömiseen, häntä ohjataan tekemään ruokapäiväkirjaa tai odottamaan 15 minuuttia, jotta mielihalu menee ohi.

    Turun mukaan suuressa osassa tapauksia kyse on kuitenkin tapasyömisestä enemmän kuin tunnesyömisestä.

    - Emme osaa enää olla syömättä autossa, tietokoneen ääressä tai sohvalla. Varsinainen ateriarytmi on kadonnut emmekä pysty ohjaamaan syömistä kuten haluamme.

    Tapasyömiseen syömisen tekniikan hallinnat auttavat.

    Katso psykologi Riitta Turun haastattelu:

    Lue lisää aiheesta:
    Huomenta Suomi Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •