Se, miten – ja ennen kaikkea mitä – puhumme lapsille, voi vaikuttaa huomattavasti pienen, kasvavan lapsen hyvinvointiin ja minäkuvaan.
Pienen lapsen silmissä vanhemmat ovat kaikkitietäviä hahmoja. Torumiset ja harmittomaksi luulemamme kommentit voivat vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja minäkuvaan huomattavasti isommassa mittakaavassa, kuin mitä osaisimme edes olettaa. Kiinnitä huomiota omiin puhetapoihisi, ja karsi turhat ja syyllistävät syytökset pois sanavarastostasi. Alla esimerkkejä huonoista sanavalinnoista.
”Sinun iässäsi minä kyllä osasin...”
Mitä lapsi kuulee: "Sinä et ole odotuksieni veroinen"
Me kaikki kehitymme ja kasvamme eri vauhtia. Kaikki eivät välttämät opi lukemaan ennen ensimmäistä luokkaa, ymmärrä oikopäätä omasta mielestämme helppoja laskutoimituksia tai hahmota kelloa. Se, minkä sinä saatoit oppia nopeasti, ei välttämättä ole itsestäänselvyys jälkipolvellesi.
Vertaaminen lasta itseesi saattaa aiheuttaa harmin ohella myös kolauksen lapsen itsetuntoon. Vertaaminen saattaa muuttua lapsen silmissä odotuksiksi: odotukseksi siitä, että hänen pitäisi olla ”täydellinen lapsi”, joka osaa kaiken ja tietää kaiken – aivan kuten sinä. Mutta olitko itse tosiaan ”täydellinen lapsi”?
Kuvittele itsesi lapseksi, ja muistele, mitkä vanhempiesi odotukset tai kommentit tuntuivat sinusta pahalta tai kohtuuttomilta kun olit itse lapsi. Riittämättömyyden tunne ei pitäisi olla osa pienen tai ison lapsen arkea. Kehu lasta lannistamisen sijaan!
”Olet todella lapsellinen!"
Mitä lapsi kuulee: "Et ole oikeanlainen"
Älä rankaise lastasi siitä, että hän käyttäytyy lapsellisesti – sillä hänhän on lapsi. Itku-potku -raivarit kaupassa tai vanhemmalle hanttiin pistäminen näsäviisaasti ei ole lapsellista käyttäytymistä, vaan pikemminkin lapselle ominaista käyttäytymistä; testaamista, opettelua.
Me kaikki teemme virheitä, ja se on osa oppimisprosessia. Et voi rangaista lasta siitä, että hän on vielä kokematon ja epäkypsä.
Vanhempana sinun tehtäväsi on ohjata lasta, ei pakottaa häntä tai totella sinun mielipiteitäsi: sama pätee silloin, kun lapsesi kasvaa vanhemmaksi, ja alkaa tehdä omia päätöksiään tulevaisuudestaan.
“Miksi et voi olla niin kuin veljesi/siskosi?”
Mitä lapsi kuulee: "Sisaresi on sinua parempi ja rakkaampi"
Lienee sanomattakin selvää, että tämä vertaus on erittäin kova kolaus lapselle, vaikka hän ei sitä näyttäisikään päällepäin. Pyri välttämään lasten ja heidän kykyjensä vertaamista toisiinsa. Tällainen vertaaminen saattaa myös vaikuttaa lasten väleihin ja synnyttää kohtuutonta sisarkateutta: heidän välilleen voi syntyä eripuraa, kateutta, vihamielisyyttä, huonommuuden tunnetta, joka näkyy myös aikuisiällä. Vertaaminen lapsia toisiinsa leimaa heidät.
"Jätä minut rauhaan!"
Mitä lapsi kuulee: "En halua sinua elämääni"
Meillä kaikilla on niitä päiviä, kun haluaisimme vain omaa rauhaa. Vanhemman vastuu on kuitenkin suuri, eikä kaikkia sammakoita kannata päästään suustaan lapsen kuullen, sillä lapsi saattaa ottaa sen itseensä: ”Jätä minut rauhaan!”, ”Mene pois silmistäsi!” tai muu hermostuksissa päästetty suutahdus voi aiheuttaa lapsessa turvattomuuden tunteita sekä tunnetta siitä, ettei hän ole haluttu. Lapsi ei ymmärrä, että suutuksissa sitä tulee sanottua joskus asioita, joita ei edes tarkoita.
Yritä olla parhaasi mukaan rauhallinen, ja hillitse kielenkantasi. Poistu huoneesta mieluummin vähin äänin, kuin tiuskisit lapsellesi.
”Hyi, sinun tulisi hävetä itseäsi” tai ”Olet paha poika/tyttö”
Mitä lapsi kuulee: "Olet paha ja huono"
Tämän kaltaiset kommentit saattavat karata huulilta lasta toruessa, mutta ne saattavat tuntua herkästä lapsesta pahemmalta kuin uskotkaan.
On toki lapsia, jotka käyttäytyvät tökerösti, suorastaan "paholaismaisesti", mutta se ei tarkoita, että lapsi olisi paha tai hänen pitäisi hävetä itseään. On parempiakin tapoja osoittaa lapselle, mikä on oikean ja väärän ero, kuin syyttää häntä.
"Olet aivan kuten äitisi/isäsi"
Mitä lapsi kuulee: "Minun äitini/isäni on paha, niin kuin minäkin"
Avioero, vanhempien erimielisyydet ja katkeruus näkyvät riitelyinä, haukkumisena ja toisen panetteluna. Lapset joutuvat surullisen usein vanhempiensa eripurien ja riitelyiden todistajiksi ja välikappaleiksi.
Lapset myös näkevät, kuulevat ja tulkitsevat huomattavasti enemmän kuin luuletkaan. Jos lapsi tekee jotain epätoivottua, saattaa vanhempi verrata lasta kumppaninsa toimintaan. "Et taaskaan siivonnut huonettasi, olet aivan kuin isäsi!"
Älä hauku tai halveksi entistä tai nykyistä kumppaniasi lapsen kuullen, sillä lapsi saattaa menettää kunnioituksen tai luottamuksen toista vanhempaa kohtaan – tai sinua kohtaan.
"Sinä et koskaan / sinä aina…"
Mitä lapsi kuulee: "Sinä olet sellainen ihminen, joka aina / ei koskaan...
"Koskaan" ja "aina" ovat syyttäviä sanoja, joita ei kannata suosia edes ystävyys- tai parisuhteissa, sillä niiden vaikutukset hiipivät nakertamaan minäkuvaa.
”Aina” ja ”koskaan” ovat leimaavia sanoja, jotka saattavat vaikuttaa lapsen mielikuvaan itsestään. Jos lapsi ”aina sotkee”, kuinka todennäköistä on, että hän uskoo siihen itsekin ja alkaa toimia tällaisten olettamusten mukaan?
“Kunpa en olisi saanut sinua.”
Mitä lapsi kuulee: "Sinua ei rakasteta."
Kuvittele tilanne, että rakastamasi elämänkumppani sanoisi sinulle: “Kunpa en olisi koskaan tavannut sinua.”
Jos kerrot lapselle, ettet olisi edes halunnut häntä tai hän on vahinko, se on kaikkein pahinta mitä voi vain toiselle sanoa. Olisi oma elämäntilanteesi ja mielentilasi mikä tahansa, älä koskaan sano lapselle, ettei häntä haluttu.
Osittainen lähde: Timesofindia.indiatimes.com