Vuokra-asuntomarkkinoilla on pandemian aikana tapahtunut siirtymä suurempien asuntojen suuntaan, arvioi Aktian pääekonomisti Lasse Corin asuntomarkkinakatsauksessaan.
Kerrostaloyksiöiden vuokrien nousu on pääkaupunkiseudulla rauhoittunut merkittävästi.
Viime vuonna suurien asuntojen vuokrat taas nousivat hetkellisesti jopa yksiöiden vuokria nopeammin. Loppuvuodesta yksiöiden ja kolmioiden vuokrat nousivat samaa tahtia. Kasvukeskusten väliset erot ovat korostuneet. Tampereella ja Turussa kolmioiden vuokrien kasvu on kiihtynyt selvästi nopeammaksi kuin pääkaupunkiseudulla.
Kaiken kaikkiaan vuokralla asuminen on lisääntynyt. Suurin, neljän prosentin kasvu oli vuonna 2020 kotitalouksissa, joihin kuului vähintään neljä ihmistä. Samana vuonna 34 prosenttia kaikista kotitalouksista asui vuokralla, kun osuus kymmenen vuotta aiemmin oli 30 prosenttia. Aikaisemmin vuokralla asuvien määrän kasvu on ollut ennen kaikkea sinkkutalouksissa.
Etätyöt ohjaavat isompiin asuntoihin
Syitä suurempien asuntojen kysyntään on useita, joista yksi on koronapandemian myötä yleistynyt etätyöskentely. Corin pitää varmana, että vaikka vielä ei tiedetä, kuinka laajaksi etätyöskentely lopulta jää, on selvää, ettei koronaa edeltäneeseen toimistotyöskentelyasteeseen ole paluuta.
Toinen suurempien asuntojen kysyntää kasvattava tekijä on piristynyt syntyvyys. Viime vuonna vauvoja syntyi jo lähes 50 000 ja trendi osoittaa ylöspäin.
Kerrostaloihin rakennetaan nykyään aiempaa pienempiä asuntoja. Keskimääräinen asunto oli vuonna 2010 kooltaan 82 neliötä, mutta toissa ja viime vuonna keskikoko oli pienentynyt 68 neliöön. Kehitys on luonnollista, kun yhä useampi hankkii omistus- tai vuokra-asuntonsa yksin.
Pienempien asuntojen kysyntä on kasvanut ja ohjannut tuotantoa. Jos suurempien asuntojen kysyntä pysyy vilkkaana, ei olemassa oleva tarjonta kasvukeskuksissa välttämättä vastaa kysyntään. Sekin luo paineita vuokrien nousulle, Corin ennakoi.
