Marjaana ja Jaana ovat tarjonneet kodin monille lapsille ja äitienpäivänä he saavat kunniamerkin. Naiset kertoivat Huomenta Suomessa, mikä sai heidät ryhtymään sijaisvanhemmiksi.
Sunnuntaina vietetään äitienpäivää ja silloin presidentti Alexander Stubb palkitsee 36 äitiä heidän ansioistaan kasvattajina sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistäjänä.
Kunniamerkin saaneiden joukkoon kuuluvat Marjaana Hakkarainen ja sekä Jaana Rantala. He piipahtivat vieraina Huomenta Suomessa lauantaina.
Hakkarainen on ison uusioperheen äiti, sillä hänellä on miehensä kanssa kuusi lasta. Lisäksi hän on tarjonnut kymmenille lapsille eripituisille ajanjaksoille kodin.
Rantalalla puolestaan on oman jälkikasvun lisäksi jo yhdeksän sijaislasta.
Lue myös: Jim on haaveillut lapsista jo päiväkoti-ikäisestä, mutta tie vanhemmuuteen on vaikea – "Ei ehkä ole niitä samoja oikeuksia kuin muilla"
Näin he päätyivät sijaisvanhemmiksi
Rantala on ollut aiemmin töissä sosiaalialalla. Siellä syntyi ajatus sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä.
– Aloin miettiä, että voisiko jotenkin vielä varhaisemmassa vaiheessa olla lapsia varten ja tehdä jotain, hän kertoo.
Hakkarainen oli töissä kotipalvelussa ja tehostetussa perhetyön ryhmässä. Kun perheen nuorimmainen syntyi, hän jäi kotiin ja toimi perhepäivähoitajana.
– Jotenkin minulle ajattelutti se, että voisinko auttaa niitä perheitä tai niitä lapsia, joilla on haasteita vanhemmuudessa tai lapsen arjessa.
Ensin Hakkarainen perheineen toimi tukiperheenä ja sen jälkeen niin sanottuna kriisiperheenä eli kiireellisistä huostaanotoista tuli heille lapsia.
Sijaisvanhemman elämäntilanteen tulee olla vakaa
Rantala sanoo, että sijaisvanhemmalla pitäisi olla elämä hallinnassa ja vakaata. Lisäksi tulisi löytyä aito halua luodaan lapseen pitkä kiintymyssuhde.
Oman elämän pitää olla kunnossa ja henkisen hyvinvoinnin suhteellisen hyvällä tolalla. Muuten sijaisvanhemmat ovat todella monenlaista sakkia.
– Meitä on hyvin erilaisia, että on yksin toimivia, pariskuntia ja perheitä, oranssipaitainen kertoo.
Hakkarainen mainitsee myös Perhehoitoliiton koulutuksesta, joita ei ollut silloin, kun aloitti sijaisvanhempana.
Lapsen kotiutuminen yksilöllistä
Rantala kokemuksen mukaan lapsella menee muutosta noin pari vuotta, että hän alkaa näyttää siltä, että on kotonaan. Marjaana lisää, että tähän toki vaikuttaa se, että jokainen lapsi on yksilö.
– Toki se on lapsesta ja hänen vaikeuksistaan siihen astisessa kiinni. Toisille syntyy helpommin luottamussuhde helpommin ja toisille syntyy kauemmin, sanoo
Entä miten palkinto myönnetään ja kuinka Marjaana ja Jaana saivat kuulla siitä, että heitä oli ehdotettu kunniamerkin saajiksi? Tästä tarkemmin alla olevassa haastattelussa:
8:38
Marjaanan ja Jaanan lisäksi haastattelussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa.