Äitiys tekee naisesta fiksumman?

-

Richmondin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että useampia pentueita synnyttäneet rottaemot saivat merkittävästi paremmat tulokset muistitesteissä verrattuna synnyttämättömiin lajitovereihinsa. Rottaemojen aivoissa näkyi myös muutoksia, jotka voivat ehkäistä dementoitumista.

Tutkijaryhmää johtava psykologian professori Craig Kinsley uskoo, että löydöksiä voidaan verrata myös ihmisiin. - Tutkimuksemme osoittaa, että raskaushormonit, kuten estrogeeni, suojelevat aivoja. Estrogeenista on tiedetty jo kauan, että sillä on hermostoihin myönteisesti vaikuttavia vaikutuksia. Vaikka tämä on vain rotista saatua tietoa, ihmiset ovat nisäkkäitä siinä kuin rotatkin. Yhteistä siis kummallekin ovat raskaus ja hormonaaliset muutokset, Kinsley perustelee.

Kinsley toivoo, että terveysviranomaiset ja tutkijat huomaisivat, että lapsen saaminen näkyy myös aivojen toiminnassa, eikä pelkästään kaulasta alaspäin tapahtuvissa muutoksissa.

Aivopesua hormoneilla

Craig Kinsleyn mukaan yleisesti ei ymmärretä, että hormonit "pesevät aivoja". - Jos verrataan naispuolista eläintä, joka ei ole koskaan ollut kantavana, se käyttäytyy eri tavoin nuorempia eläimiä kohtaan. Mutta jos eläin käy läpi raskauden, se uhraa elämänsä jälkeläistensä vuoksi. Kyseessä on siis valtava muutos eläimen käyttäytymisessä, joka ilmenee geneettisenä muutoksena aivoissa, selittää Kinsley.

Tutkijaryhmän kokeissa testattiin synnyttämättömiä ja useita pentueita saaneita rottia. Rotista vanhimmat olivat yli 2-vuotiaita eli ihmisiässä noin 70- 80-vuotiaita. Rotille annettiin tehtäväksi etsiä ruokaa labyrintin sisältä ja ulkoa. Eläimiä testattiin useaan otteeseen kahden vuoden aikana.
- Synnyttäneet rotat oppivat ja muistivat labyrintin paremmin, kuin ne naispuoliset viiksiniekat, joille ei jälkeläisiä ollut siunaantunut, kertoo Kinsley.

Tutkijaryhmä tarkasteli myöhemmin kokeeseen osallistuneiden rottien aivoja ja huomasi, että synnyttäneillä hippocampuksessa eli aivojen oppimista ja muistamista ohjaavalla alueella, oli matalammat tasot proteiinia, joka voi aiheuttaa dementian kehittymistä. Ihmisellä hippocampus on osa muistia. Jos henkilö kärsii muistinmenetyksestä tai vaikkapa Alzheimerin taudista, on hippocampus lähes surkastunut.

Professori Kinsleyn tutkijaryhmä aikoo tehdä vielä lisää testejä, mutta uskoo hormonien suojaavan vaikutuksen olevan jopa vahvempi ihmisäideillä, jotka viettävät paljon aikaa jälkikasvunsa kanssa.

Richmondin yliopiston tutkimus on esitelty vuosittaisessa neurotieteen seuran kokouksessa Floridassa.
(MTV3-Reuters)