Ahtisaari valmis Jugoslavian kriisialueen puhemieheksi

Presidentti Martti Ahtisaari peräänkuuluttaa pitemmän aikavälin ottamista tavoitteeksi Balkanin maiden ongelmien ratkaisemisessa.
-Meidän tulisi miettiä, minkälaisen haluaisimme alueen olevan kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua, sanoo Ahtisaari. Hänestä olisi myös hyvä, jos jokin kansainvälinen tuomioistuin voisi antaa neuvoa-antavan mielipiteen puuttumisesta kriisissä olevan valtion tilanteeseen humanitaarisin perustein. Ahtisaari kertoi ajatuksistaan suomalaistoimittajille Hollannissa bussimatkalla Haagista Rotterdamiin, missä hän tutustui maailman suurimpaan satamaan ja tapasi suomalaisyhteisöä merimieskirkolla. Torstai oli presidenttiparin virallisen vierailun päätöspäivä. Presidentti arvioi, että pitkällä aikavälillä voisi olla mahdollisuuksia muutoksiin entisen Jugoslavian alueen pattitilanteesta pääsemiseksi. Nyt joudutaan reagoimaan vain olemassaoleviin vaihtoehtoihin, jotka ovat huonoja. Ilmaiskuja pohdittaessa tulisi asettaa kysymys, jonka sotilaat tekevät: Mitä sitten? Ahtisaaresta on onnetonta, ettei Jugoslavia hyväksynyt kansainvälisiä joukkoja Kosovoon. Ne olisivat suojelleet sekä serbejä että albaaneja.

Entisenä YK:n Bosnia-työryhmän puheenjohtajana Ahtisaari on pohtinut Balkanin ongelmia jo pitempään ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemista jo aikaisemmin Namibian itsenäistymisen vaiheissa. Viime ulkomaanmatkoillaan hän on kartoittanut näkemyksiä ja päättänyt nyt ryhtyä ajamaan Balkanin alueen demokratisointia pitkällä aikavälillä. Yhtenä keinona Ahtisaari piti Jugoslavian ottamista takaisin Etyjiin, jonka työn ulkopuolelle se suljettiin vuosikymmenen alussa Bosnian sodan vuoksi. Haasteena onkin muiden keinojen keksiminen. Asenteet Balkanin kysymyksessä ovat Ahtisaaresta tosin jyrkkiä, eikä ole kovin helppoa saada aikaan uutta ajattelua. -Mutta emme pääse puusta pitkään, ellemme rohkeasti ryhdy pohtimaan uusia vaihtoehtoja, Ahtisaari sanoi. Hän tähdensi, että Balkanin alueen kaikissa maissa on ihmisiä, jotka tekevät hyvää työtä.

Kriisialueiden auttamiseksi Ahtisaari teki keskiviikkoisessa puheessaan aloitteen, jonka mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi luoda nykyistä paremmat keinot humanitaaristen katastrofien estämiseksi ja lievittämiseksi. Apua tarvitsevat erityisesti sellaiset valtiot, joiden valtiorakenne on romahtanut. Ahtisaari kertoi keskustelleensa entisen Jugoslavian alueen sotarikoksia tutkivan tuomioistuimen ICTY:n puheenjohtajan Gabrielle McDonaldin kanssa siitä, voisiko jokin kansainvälinen tuomioistuin antaa neuvoa-antavan mielipiteen valtion liukumisesta ns. romahtamisvaiheeseen. McDonald oli kannattanut keskustelun jatkamista.

Suomelle kiitosta

ICTY:ssä vierailun aikana Suomi sai osakseen paljon kiitosta tuesta ICTY:n työn saattamiseksi alkuun. YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 1993 perustamaan tuomioistuimeen on suunnitteilla yli 200 uutta virkaa, ja Ahtisaari oli esittänyt toivomuksen, että niihin otettaisiin aiempaa enemmän pienten maiden ja muiden kuin anglosaksisten oikeusjärjestelmien edustajia. Suomen tekemää työtä kiitettiin myös kemiallisten aseiden kieltoa valvovassa OPCW:ssä. Järjestön analysointivälineitä on kehitetty Suomessa jo 1970-luvulta lähtien, paljon aikaisemmin kuin mitä kemialliset aseet kiellettiin. Tuo kieltosopimus saatiin valmiiksi vuonna 1993.

-Kiitosta on tullut niin paljon, että sitä on kuunneltu melkein korvat punaisina, kuvaili muuan Suomen valtuuskunnan jäsen. Kemialliset aseet kieltävä sopimus tuli voimaan vajaat kaksi vuotta sitten. OPCW-järjestölle on rakennettu oma talo Haagiin. Suomalainen Verifinn-laboratorio on yksi järjestön seitsemästä laboratoriosta, jonne näytteitä kemiallisiksi aseiksi epäillyistä aineista voidaan lähettää.
(MTV3-STT)