Ahtisaari Turkissa EU-asioissa

Presidentti Martti Ahtisaari sanoi olevansa rohkaistunut Turkin lupauksesta kehittää demokratiaansa. Turkissa virallisen vierailun aloittanut Ahtisaari keskusteli maan EU-jäsenyyspyrkimyksistä presidentti Süleiman Demirelin ja pääministeri Bülent Ecevitin kanssa.

Keskustelujen jälkeen Ahtisaari sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että Turkki toteuttaa lupaamansa uudistukset, jotka raivaavat sille tietä EU:hun. Ahtisaari korosti, ettei Turkin EU-jäsenyydelle aseta erikoisehtoja, vaan EU tarkastelee kaikkia jäseniksi pyrkiviä maita samalta pohjalta. Kaikkien on täytettävä EU:n jäsenyydelle määrittelemät ehdot, joita ovat demokratia ja siihen sisältyvät ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet sekä markkinatalous.

Ahtisaari ei sanonut suoraan, tuliko keskusteluissa esille myös Turkin kurdikysymys. Tätä koskevaan kysymykseen hän vastasi, että keskusteluissa käsiteltiin enemmän kansainvälisiä kysymyksiä kuten Kaukasuksen ja Balkanin tilanteita. Presidentti Demirel puolestaan toisti Turkin tunnetun kannan, ettei maassa ole vähemmistöjä.
-Meillä ei ole muita vähemmistöjä kuin ei-muslimit, kaikki ovat Turkin kansalaisia ja kaikilla on samat oikeudet, hän sanoi. Toivottaessaan Ahtisaaren tervetulleeksi Ankaraan Demirel sanoi toivovansa, että Helsingissä ensi kuussa pidettävästä EU:n huippukokouksesta tulee käännekohta EU:n ja Turkin suhteissa. Kokouksessa on tarkoitus antaa Turkille ehdokasjäsenen asema.

Martti Ahtisaari

Kypros ja Kreikka ongelmia tiellä EU:hun

Presidentti Demirel kiisti lehdistötilaisuudessa, että Turkki olisi tehnyt Kyproksen tai minkään muun asian suhteen myönnytyksiä Kreikalle. Itsekin EU:hun pyrkivä Kypros on vuodesta 1974 ollut jaettuna kreikkalaiseen ja turkkilaiseen osaan, mutta Turkkia lukuunottamatta yksikään maan ei tunnusta turkkilaista Pohjois-Kyprosta erilliseksi valtioksi. Kreikka katsoi ainakin aiemmin, että Kyproksen ongelma estää Turkin pääsyn EU:hun, mutta viime aikoina Kreikan ja Turkin suhteet ovat jonkin verran lämmenneet.

Kreikalla ja Turkilla on myös rajakiistaa Egeanmerellä. Tämä asia tuli esille myöhemmin illalla, kun Ahtisaari tapasi Kreikan ulkoministerin Ismail Cemin. Suomen ja Turkin kahdenväliset asiat tulivat esille sekä presidentti Demirelin että pääministeri Ecevitin kanssa. Kovin suuria kahdenvälisiä ongelmia maiden välillä ei ole. Turkkilaiset haluaisivat Suomen nopeuttavan viisumien myöntämistä. Suomi vaatii turkkilaisilta viisumin, kun taas suomalaiset voivat matkustaa Turkkiin viisumitta. Samoin Turkki haluaisi parempia lentoyhteyksiä maiden välille.

Seppele Kemal Atatürkin muistomerkille

Ahtisaari aloitti virallisen ohjelman laskemalla seppeleen Turkin tasavallan perustajan ja nyky-Turkin luojan Kemal Atatürkin muistomerkille tämän mausoleumissa, valtavassa rakennuskompleksissa, joka sijaitsee vuorilla lähes 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Mausoleumin vieressä olevassa museossa Ahtisaari sai tilaisuuden tutustua palvotun kansallissankarin elämään liittyneisiin esineisiin.

Lasivitriineissä oli näytteillä mm. Atatürkin turkiskauluksinen talvitakki, turkishansikkaat, Afganistanin kuninkaan vuonna 1928 lahjoittama toalettisetti ja pienoismalli talosta, jossa Atatürk syntyi vuonna 1881. Ahtisaaren varsin tiivis ohjelma Ankarassa päättyy huomisaamuna, jolloin hän lentää Kosovoon. Ankaraan Ahtisaari saapui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kokouksesta Istanbulista.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat